Antarktiksen merijää on tärkeä maapallon lämpenemisen säätelijä

Antarktiksen eli Etelämantereen merijääpeitteellä on tärkeä rooli maailman lämpenemisen säätelyssä.

Asiasta raportoivat suomalaiset ja norjalaiset tutkijat, jotka laskivat satelliittihavainnoista, kuinka paljon arktisen ja antarktisen alueen lumi- ja jääpeitteen muutokset ovat viime vuosikymmeninä vaikuttaneet ilmastoon.

Ilmatieteen laitoksen ja Norjan biotalouden tutkimuskeskuksen selvitys kattoi vuodet 1982–2018.

Nature Geoscience -lehdessä julkaistut tulokset vahvistivat, että arktisen alueen lumi- ja merijääpeitteen 1990-luvulta asti jatkunut sulaminen lämmittää maapalloa.

”Dramaattisia muutoksia lyhyessä ajassa”

Tutkijat löysivät ajanjaksolta myös kaksi erilaista kehityskulkua.

Vuosina 2000–2015 Antarktiksen merijääpeite laajeni ja sai näin aikaan jäähdyttävän vaikutuksen. Tämä tasapainotti suurelta osin jään sulamisen lämmittävää vaikutusta.

Vuonna 2016 jääpeite kuitenkin supistui merkittävästi, mikä mitätöi 15 edeltävänä vuonna kasvaneen jäähdytysvaikutuksen.

”Tulokset toivat esiin Antarktista ympäröivän merijääpeitteen tärkeän mutta aiemmin huonosti tunnetun roolin napa-alueiden säteilyenergiataseen säätelijänä”, tiivistää Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Aku Riihelä.

”Vuonna 2016 tapahtunut dramaattinen muutos merijään laajuudessa osoitti myös, että merijääpeitteessä voi tapahtua nopeasti suuria muutoksia”, hän sanoo.

”Siksi tulevaisuudessa on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota myös Antarktiksen ja sen merijään seurantaan ja mallintamisen kehittämiseen.”

Havaintoja merijään osittaisesta palautumisesta

Kun maapallon lumi- ja jääpeite sulavat, maanpinnan heijastavuus eli albedo pienenee, ja entistä pienempi osa auringon lämmittävästä säteilyenergiasta heijastuu pois avaruuteen.

Tällöin suurempi osa säteilyenergiasta jää lämmittämään maapallon ilmastojärjestelmää.

Vastaavasti lumi- ja jääpeitteen kasvaessa heijastavuus lisääntyy, millä on jäähdyttävä vaikutus. Mekanismia kutsutaan lumen ja jään heijastavuuden takaisinkytkennäksi.

Napa-alueiden heijastavuuden muutoksista johtuva takaisinkytkentä oli vuosina 1992–2018 ilmastoa lämmittävä. Suuruudeltaan se vastasi noin kymmentä prosenttia ihmiskunnan vuosittaisten hiilidioksidipäästöjen lämmittävästä vaikutuksesta.

Osuus voi kasvaa suuremmaksi, jos Antarktiksen merijääpeite ei toivu kutistumisestaan. Aivan viime aikoina tutkimuksissa on havaittu osittaista merijään palautumista.

(Kuva Scanstockphoto) Etelämantereen jää- ja lumitilanne ei vaikuta ainoastaan pingviinien vaan koko maapallon elämään.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia