Anu Kaukovirta – Maailmanparantaja johtaa ihmisiä

Tekniikan tohtori Anu Kaukovirta johtaa Luonnonvarakeskuksen Tuotantojärjestelmät-yksikköä, joka paneutuu laajalti biotalouteen genetiikasta ja viljelykasvien ja kotieläinten jalostuksesta metsävarantoihin asti.

Sisko Loikkanen

”Tutkimme muun muassa pelto- ja metsäraaka-aineiden prosessointia biojalostamoissa, ravinteiden kierrätystä, biokaasun tuotantoa, kalataloutta ja vesiviljelyä. Teemoihimme kuuluvat myös älymaatalous ja älykäs metsälogistiikka”, Anu Kaukovirta kertoo.

Luonnonvarakeskuksella (Luke) on toimintaa kymmenillä paikkakunnilla, mutta suurimmat tutkimuspaikat ovat Jokioisilla ja Helsingin Viikissä. Kalojen kiertovesiviljelyä tutkitaan Laukaassa ja merialueen kalankasvatusta muun muassa Paraisilla.

Luken Tuotantojärjestelmät-yksikössä työskentelee tutkijoita ja muuta laboratorioväkeä yhteensä kolmisensataa.

Anu Kaukovirta siirtyi Luonnonvarakeskukseen pari vuotta sitten elintarvikeyhtiö Valiosta, jossa hän työskenteli tutkimus- ja teknologiajohtajana.

”Olen luonteeltani maailmanparantaja, ja kun Lukessa tuli paikka haettavaksi, oivalsin, että sovin taustaltanikin siihen kuin nakutettu”, hän hymyilee.

Luonnonvarakeskuksen tutkimukset julkaistaan raportteina mutta myös vertaisarvioiduissa kansainvälisissä tiedejulkaisuissa, mitä Kaukovirta pitää hyvin tärkeänä.

Tutkimustulokset tarjoavat tietoa suomalaisille päätöksentekijöille, erilaisten skenaarioiden laadintaan ja lainsäädäntötyöhön.

Yhdessä ajankohtaisessa hankkeessa pyritään lisäämään nurmen hiilensitomiskykyä, jota seurataan ympärivuorokautisin mittauksin. Suomen peltomaasta kolmannes on nurmea, joten sen merkitys on ilmaston kannalta iso.

”Parhaaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut nurmi, joka sisältää erilaisia nurmilajeja”, Kaukovirta kertoo.

Toisessa kiinnostavassa tutkimuksessa kehitetään uudenlaista, kerrosviljelyyn tarkoitettua umpinaista kasvuhuonetta, joka pienentää viljelyn vedenkulutusta jopa 95 prosenttia.

”Led-valaistu, puusta tehty kasvuhuone on jo koekäytössä Piikkiössä, ja yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa suunnittelemme siitä isompaa versiota Otaniemeen.”

Suuri kasvuhuone sopisi kokonaisen kylän yhteiseen käyttöön.

”Tavoitteena on kasvattaa ympärivuotisesti perinteisten lajien lisäksi myös proteiinipitoisia kasveja, kuten soijaa. Täällä pohjolassa talviviljely on energian käytön kannalta pulmallista, joten etsimme ratkaisuja myös energiankulutuksen minimoimiseen.”

Ura vauhtiin VTT:stä

Anu Kaukovirta on syntyisin helsinkiläinen ja Oulunkylän yhteiskoulun kasvatti. Tyttö innostui biologiasta ja erityisesti kasvitieteestä jo varhain. Kiinnostus aiheeseen oli peruja isältä, joka työskenteli Helsingin yliopiston puutarhatieteen professorina.

”Minä kävin Viikissä kesätöissä ja pääsin läheltä tutustumaan siellä tehtävään tutkimukseenkin”, hän hymyilee.

Sekin selvisi Kaukovirralle jo varhain, että hän itse haluaa opiskella teollista biotekniikkaa Teknillisen korkeakoulun kemian osastossa.

”Biokemia ja sen tarjoamat mahdollisuudet hyödyntää soluja teollisessa tuotannossa kiinnostivat kovasti. Siihen aikaan bioala kehittyi vauhdilla, ja Suomen Sokerin ja Alkon kaltaiset bioyritykset olivat kovassa nousussa.”

Otaniemessä kemistikilta imaisi heti fuksin mukaan toimintaansa. Kaukovirta hoiti sekä kemistikillan Tisle-lehden että prosessiteknillisen kerhon Annaalien päätoimittajan pestiä.

Erityisesti hänen mieleensä ovat jääneet ystävällismieliset jäynät ja koronapelit, joissa kemian opiskelijat mittelivät ankarasti fyysikoiden kanssa.

Tisleen parhaat vitsitkin olivat fyysikkovitsejä”, kemisti virnistää.

Opinnot sujuivat teekkaritoiminnan lomassa juohevasti. Kaukovirta jatkoi samaa vauhtia tohtoriopintoihin ja väitteli vuonna 1998. Mallastusta käsitellyt väitöskirja syntyi biokemian professorin Simo Laakson ohjauksessa.

Tuore tohtori sai pian paikan ryhmäpäällikkönä VTT:n biotekniikan yksikössä Otaniemessä ja piti itseään onnekkaana, sillä lama-Suomessa läheskään kaikki opiskelukaverit eivät olleet löytäneet töitä.

”Samalta kurssilta valmistui bioalalle kolmisenkymmentä diplomi-insinööriä, mutta monet heistä joutuivat lopulta hankkiutumaan muihin hommiin.”

Kaukovirta sen sijaan työskenteli VTT:ssä eri nimikkeillä kuutisentoista vuotta ja eteni porras portaalta ylöspäin johtotehtäviin saakka.

”Se oli hieno työpaikka, jossa eteen tuli koko ajan mielenkiintoisia haasteita. Siellä oli myös todella fiksuja ihmisiä, joiden kanssa pääsin rakentamaan ihan uutta. Sain olla mukana muun muassa hahmottelemassa pilotointikeskus Bioruukkia ja kehittämässä koko VTT:n johtamista.”

Alkutuotannon korkeakoulu

Kaukovirran VTT-kauteen sisältyi myös ikäviä vaiheita. Esimiehenä hän joutui käymään yt-neuvottelut, joiden tuloksena talosta irtisanottiin toistasataa henkeä.

”Taustalla vaikuttivat tutkimustarpeiden ja -painopisteiden muutokset. Myös VTT:n rahoitusta leikattiin”, hän muistaa.

Kaukovirta on jälkeenpäin pohtinut tutkijan mahdollisuuksia tällaisissa tilanteissa.

”Kannattaa miettiä laveasti, millaisiin uusiin yhteyksiin omaa osaamista voisi soveltaa. Kykyjään voi kenties käyttää myös jollakin lähialalla, vaikka hyödyntää kasvitietämystään myös eläinsoluihin”, hän rohkaisee.

Kaukovirta itse siirtyi aikoinaan tutkimustyöstä pelkästään johtamaan muita, koska aika ei yksinkertaisesti enää riittänyt kaikkeen. Valintaan oli toinenkin syy.

”En koe olevani huippuasiantuntija, mutta pidän ihmisten ja asiakokonaisuuksien johtamisesta”, hän sanoo.

”Jouduin luopumaan substanssista, mutta päätöksen hetki oli lopulta helpotus. Nykyisessä työssäni onnistun taas yhdistämään asiaosaamisen ja johtamisen.”

VTT:n jälkeen Kaukovirta viihtyi Valiossa liki neljä vuotta. Aikaansa siellä hän kuvailee ”alkutuotannon korkeakouluksi”.

”Valio on monialainen yhtiö, jolla on asiantuntemusta niin maitotuotteiden kuin vilja-, marja- ja rehutuotteiden valmistajana. Pääsin siis kerryttämään osaamistani kaikilla näillä sektoreilla, ja lisäksi sain oppia, kuinka yritys mieltää toimintojaan”, hän kuvailee.

”Myös yhtiön tutkimusorganisaatio pätevine tutkijoineen oli huikea ympäristö.”

Rentoutusta luonnosta

Työn vastapainoksi Anu Kaukovirta liikkuu mielellään luonnossa.

”En ole urheilijatyyppiä, mutta luonnossa oleminen on minulle tärkeää”, hän sanoo.

”Lisäksi rentoudun lukemalla sisustus- ja ruokalehtiä, vaikken sisustamista sen kummemmin harrastakaan.”

Hän kuuluu myös lukupiiriin, jonka muista jäsenistä monet ovat tuttuja jo kouluajoilta.

”Olemme kokoontuneet 1980-lopulta asti. Aina Kalevalan päivänä meillä on vuosikokous, jossa päätämme luettavista kirjoista. Niihin kuuluu laidasta laitaan niin kotimaista kuin käännöskirjallisuutta, romaaneista sarjakuviin ja lastenkirjoihin.”

Lukemiseen velvoittaa myös luottamustehtävä Suomen Akatemiassa. Kaukovirta aloitti vuoden 2022 alussa akatemian alaisen strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtajana.

”Minulle tulee ryppäittäin isoja pinoja pitkiä rahoitushakemuksia eri tieteenaloilta, joten joudun ja pääsen paneutumaan monenlaisiin aiheisiin ja teemoihin.”

Anu Kaukovirta

  • Syntynyt Helsingissä vuonna 1966.
  • Ylioppilas 1985, Oulunkylän yhteiskoulu. Diplomi-insinööri 1991 ja tekniikan tohtori 1998, Teknillinen korkeakoulu.
  • VTT Biotekniikka, ryhmäpäällikkö 2000–2005, teknologiapäällikkö 2006–2008.
  • VTT Bio- ja prosessiteknologia, johtaja, tutkimusprofessori 2008–2012.
  • VTT, teknologiajohtaja 2013–2016.
  • Valio, tutkimus- ja teknologiajohtaja 2016–2020.
  • Luonnonvarakeskus, Tuotantojärjestelmät-yksikön johtaja 2020–.
  • Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja 2022–.
  • Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun Vuoden alumni 2020.
  • Harrastaa lukemista ja liikkumista luonnossa.
  • Naimisissa, kaksi aikuista tytärtä.

Juttu on ilmestynyt ensimmäisen kerran numerossa 2/2022 osana Kemia-lehden Suomalaiset naiset ja kemia -sarjaa.

(Kuva Luonnonvarakeskus) Anu Kaukovirta tekee Luonnonvarakeskuksessa unelmatyötään. ”Suuren kokonaisuuden hallintaa auttavat hyvät ryhmäpäälliköt”, hän hymyilee.


 

Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!

  • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 66 euroa.
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 44 euroa.
  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 18 euroa.
  • Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia