BASF:n tehtaanjohtaja Tomi Oja: ”Akkubisneksessä on sähinää”

Saksalainen kemikaalijätti BASF rakentaa Harjavaltaan akkumateriaalitehdasta. Tehtaan pitäisi käynnistyä jo ensi vuonna, ja sen odotetaan tuottavan akkumateriaalia 400 000 täyssähköautontarpeisiin vuodessa.

Juha Granath

Valkokypäräinen työntekijä työntyy Harjavallan Suurteollisuuspuistossa sijaitsevan BASF:n akkumateriaalitehtaan työmaan pyöröportista. Kiireinen mies nostaa ohi mennessään kättään ja huikkaa Guten Tag.

Tämän hyvän päivän toivotuksen satakuntalainen vielä ymmärtää.

”Laskelmieni mukaan työmaalla puhuttiin parhaimmillaan saksan kielen lisäksi 15 muuta kieltä”, kertoo tehtaanjohtaja Tomi Oja.

”Täällä on rakentajia ympäri Eurooppaa ja laitetoimittajia aina Kiinasta, Japanista ja USA:sta asti. Työmaalla on parhaillaan noin 500 työntekijää.”

Saksalaisen kemianjätin BASF:n suunnitelmien mukaan tehdas aloittaa toimintansa jo ensi vuoden aikana. Investoinnin tarkkaa summaa BASF ei julkista.

”Sanotaan, että kolminumeroinen miljoonaluku”, Oja suostuu sanomaan.

Prekursoria litiumioniakkuihin

Saksalaisyhtiö päätti vuonna 2018 rakentaa Harjavaltaan tehtaan, jossa valmistetaan litiumioniakkuihin käytettävää katodiaktiivisen materiaalin esiastetta eli prekursoria.

Tehtaanjohtaja Ojan mukaan BASF:n päätöksessä painoi eniten se, että aivan naapurissa toimii venäläiseen Norilsk Nickel -konserniin kuuluva Nornickel Harjavalta Oy.

”Arvioimme tarkkaan kyseisen toimittajan kyvyn tuottaa metalleja kestävän kehityksen mukaisesti. Metalliarvoketjun kestävyys on tärkeä arvo myös asiakkaille”, Tomi Oja vakuuttaa.

BASF:n Harjavallan-tehdas täydentää toista kemikaalijätin katodiaktiivisia materiaaleja valmistavaa laitosta, joka toimii Saksan Schwarzheidessa.

”Pcam-katodimateriaali on kehittyneiden sähköajoneuvojen akkujen tärkeimpiä komponentteja. Se määrittelee akun suorituskyvyn, kustannukset, turvallisuuden ja kestävyyden”, Oja selittää.

Korona ja liikesalaisuudet sulkevat laitoksen työmaan ulkopuolisilta. Tehtaanjohtaja viekin vieraansa työmaan kupeeseen pystytettyyn väliaikaiseen ”johtokeskukseen”. Siellä isäntä esittelee droonilla kuvaamansa työmaan lintuperspektiivistä.

”Vasemmalla nosturin vieressä on kuorma-autojen purkuasema, sitten päätuotantorakennus, saostus, kuivakäsittelylinja, varastot. Oikealla pääohjaamo, konttoritilat, putkisilta, raaka-ainesäiliöt, vesienkäsittelyrakennus, ammoniakkipesuri ja tietenkin sauna.”

Aidan takana hyvät naapurit

Tehtaanjohtajan lennättämä pienoiskopteri koluaa BASF:n liki 14 hehtaarin tonttia, ylittää tuotannon tuplaamisen mahdollistavan laajennusosan ja jatkaa matkaa naapurien suuntaan.

Sieltä löytyy lisäperusteluja yhtiön Harjavaltaan tuloon.

”Olemme täällä osa tehokasta toimintaympäristöä.”

”Bolidenin sulatto on aivan vieressä. Aidan takana on Suomen Teollisuuden Energiapalveluiden tuottamat, uusiutuvaan energiaan pohjautuvat energiapalvelut. Pystymme myös hyödyntämään Suurteollisuuspuiston hukkalämpöä.”

Akkumateriaalitehtaan läheisyyteen on rakenteilla myös Fortumin litiumioniakkujen kierrätyslaitos. BASF, Fortum ja Nornickel kirjoittivat akkujen kierrätystä koskevan aiesopimuksen vuonna 2020.

Lisäksi BASF suunnittelee Schwarzheideen akkukierrätyksen prototyyppitehdasta, jonka on tarkoitus käynnistyä vuonna 2023.

Lue numerossa 6/2021 julkaistava juttu kokonaisuudessaan täältä.

(Kuva Juha Granath) Tehtaanjohtaja Tomi Oja on LUT-yliopiston kouluttama kemian diplomi-insinööri, joka hallitsee tuotteensa perin pohjin. ”Pyrimme saamaan aikaan mahdollisimman tiheän materiaalin.”


 

Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:

  • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia