BioFinland-palkitulla Risto Lammintaustalla on viesti päättäjille

Suomen bioteknologiayritykset tarvitsevat välttämättä valtiollisen alkuvaiheen siemensijoittajan.

Näin sanoo dosentti Risto Lammintausta, joka sai ChemBio Finland -tapahtumassa 8. kesäkuuta julkistetun BioFinland 2022 -palkinnon.

Palkinto tuli Lammintaustan pitkästä ja merkittävästä urasta ja väsymättömästä taistelusta suomalaisen bioalan hyväksi.

Moderni toimiala käynnistyi Suomessa 1990-luvulla, kun silloisen Tekesin ja Sitran myötävaikutuksella syntyi useita pieniä yliopistolähtöisiä lääkekehitysyrityksiä. Yksi uranuurtajista oli Lammintaustan vuonna 1997 perustama Hormos Medical.

Samaan aikaan perustettiin myös Suomen Bioteollisuus ry, jossa Lammintausta työskenteli sitkeästi bioalan rahoituksen ja toimintamahdollisuuksien hyväksi aina vuoteen 2019.

Hän on jaksanut muistuttaa myös alan lainalaisuuksista, jotka päättäjiltä saattavat unohtua: lääkkeiden kehitys on hidasta, eikä valmistaja välttämättä saa nopeita voittoja.

”Risto Lammintaustalla on ollut tärkeä rooli suomalaisessa life science -kentässä. Hän on esimerkillään raivannut polkua helpommaksi nuoremmille yrittäjille”, sanoo Suomen Bioteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Maarit Merla.

Suomen Bioteollisuus ry myöntää BioFinland-tunnustuksen yhdessä Suomen Messusäätiön kanssa, joka rahoittaa 5 000 euron palkinnon.

Pitkän linjan lääkekehittäjä

”Yllättävältä, mutta mukavalta tuntuu”, Lammintausta kommentoi palkintoa, jota hän on itse ollut aikoinaan perustamassa.

”Tähän asti palkinnossa on ollut bisneslähtökohta. On haluttu kannustaa jotain yritystä eteenpäin. Nyt on valittu henkilö.”

Henkilön valinta on hyvin perusteltu, kun katsotaan palkitun ansioita.

Risto Lammintausta valmistui Turun yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1974 ja tohtoriksi 1978. Dosentin arvonimen hän sai vuonna 1980.

Samana vuonna – eli yli neljä vuosikymmentä sitten – hän aloitti lääketeollisuuden palveluksessa tutkimusjohtajana Farmoksessa, jotka sittemmin yhdistyi Orion-yhtiöön. Tuohon aikaan alalla ei juuri toiminut lääkäreitä.

”Kun uuden synteesimenetelmän kehittäminen ei enää tehnytkään keksintöä, tarvittiin farmakologian osaamista”, sanoo myös farmasiaa, toksikologiaa ja farmakokinetiikkaa opiskellut Lammintausta.

Vähitellen lääkekehityksen keskiöön nousi bioteknologia.

”Lääkekehitys on nähty yhtenä merkittävimpänä biotekniikan sovellusalueena”, Lammintausta sanoo.

Kun Hormos Medical oli yhdistynyt amerikkalaiseen Quatrx Pharmaceuticalsiin, Lammintausta perusti Forendo Pharman, joka jatkoi kahden Hormoksessa syntyneen lääkeaihion kehitystä.

Toisen kohteena oli endometrioosi, yleinen naisten hormonisairaus. Toinen, miehille tarkoitettu hormonilääke lisensoitiin yhdysvaltalaiselle yritykselle vuonna 2014.

Viime talvena pitkällinen työ sai lopullisen palkintonsa, kun lääkejätti Organon osti Forendo Pharman 850 miljoonalla eurolla. Pörssiyhtiö on erikoistunut naisten terveyteen.

Startupien iso ongelma

Mieluummin kuin omista tieteellisistä tai kaupallisista saavutuksistaan Risto Lammintausta kuitenkin puhuu bioalan rahoituksesta. Erityisesti startupien siemenrahoitusvaihe on hänestä ongelmallinen.

”Kun pitäisi synnyttää uusi yritys, ei ole sijoittajia, jotka olisivat valmiita ohjaamaan tällaisia hankkeita ja sijoittamaan rahaa. Alkuvaiheessa on kyse myös siitä, että tarvittaisiin henkistä pääomaa ja ulkopuolista verkostoa olemaan tukena.”

Sitra on sitten 1990-luvun vetäytynyt rahoituksesta kokonaan. Tekes on yhä olemassa osana Business Finlandia, mutta senkin rahoitus siemenvaiheen yrityksille on niukentunut.

Lammintaustan viesti on selvä: aloittelevat yritykset tarvitsevat valtiopohjaista siemenrahoitusta. Vasta sen vanavedessä on mahdollista saada yksityisiä pääomasijoittajia, jotka voivat erikoistua ja hankkia osaamista.

Toki Suomeen on jo syntynyt yksityisiäkin pääomasijoitusyritysrahastoja.

”Mutta niiden kyky lähteä puhtaalta pöydältä rakentamaan perustajien kanssa uutta yritystä on vielä aika pieni. Tilanne Suomessa on edelleen huono verrattuna muihin Pohjoismaihin”, Lammintausta sanoo.

”Täällä on ehdottomasti tarpeen startup-rahoittaja, jolla on merkittävästi julkista rahaa ja joka pystyisi näkemään Suomen kansalliset edut paremmin kuin jokin tanskalainen rahasto.”

Askelia kohti parempaa on kymmenen viime vuoden aikana jo otettu.

”On syntymässä mekanismeja ja verkostoja, joissa suomalaiset sijoittajat ovat mukana ja voivat keskustella eurooppalaisten sijoittajien kanssa.”

Lammintausta myös muistuttaa, että sijoittajat voivat parhaimmillaan saada lääkekeksinnöstä huomattavan suuren tuoton ennen kuin lääkettä on myyty molekyyliäkään. Riittää, että tuote näyttää tarpeeksi lupaavalta päätyäkseen jonkin suuren lääkejätin haltuun.

Jättiläisiä tarvitaan, sillä vain isoilla yhtiöllä on rahkeita toteuttaa kalliit kolmannen faasin tutkimukset.

”Monia pienten yritysten hankkeita on rahoitettu kymmenien miljoonien panostuksella, minkä jälkeen niitä on lisensoitu merkittävin odotuksin isoille lääkeyrityksille.”

Chembio Finland -tapahtuman avajaispäivän huipentaneessa tilaisuudessa palkittiin myös Maija AkselaNiklas von Weymarn ja Brightplus Oy.

Raili Leino


 

Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!

Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia