Epigeneettinen mekanismi voi parantaa hyväosaisten terveyttä

Tutkijat ovat löytäneet mahdollisen epigeneettisen mekanismin, jonka kautta hedelmöityksen aikaiset olot voivat vaikuttaa yksilön terveyteen.

Perheen ammattiasema, tulotaso ja äidin synnyttämisikä ovat yhteydessä tutkijoiden havaitsemaan molekyylitason muutokseen vielä jälkeläisen aikuisiällä. Yhteys havaittiin proteiinia koodaamattoman rna 886 -geenin (nc886-geenin) dna-metylaatiossa.

Dna:n metylaatio on epigeneettinen mekanismi, joka kytkee geenin ilmentymisen pois. Geenien ilmeneminen säätelee solujen ja kudosten toimintaa.

Tutkimusta johti Tampereen yliopiston akatemiatutkija, kliinisen kemian dosentti Emma Raitoharju. Clinical Epigenetics -lehdessä julkaistun artikkelin ensimmäinen kirjoittaja on post doc -tutkija Saara Marttila.

Tutkimuksen aineistona olivat muun muassa 40 vuotta jatkuneen suomalaisen Laseri-tutkimuksen seuranta-aineisto ja vastaava saksalainen Kora-aineisto.

Korkealla sosioekonomisella asemalla myönteinen vaikutus

Kromosomi, johon tutkijat paneutuivat, on isältä perittynä aina metyloitumaton ja ilmentää kaikilla ihmisillä nc886-geeniä.

Myös äidiltä peritty vastaava kromosomi voi ilmentää samaa geeniä. Ihmisiä, joilla molemmat kromosomit ovat metyloitumattomia, on noin 25 prosenttia väestöstä. Heillä on veressään kaksinkertainen määrä nc886-rna:ita.

Tutkimuksessa selvisi, että metyloitumattoman kromosomin olivat saaneet myös äidiltään harvimmin ne, jotka olivat syntyneet korkeaan sosioekonomiseen asemaan.

Harvinaisempi se on myös niillä, joiden äidit olivat synnyttäessään 21–30-vuotiaita.

Niillä, joilla myös äidiltä saatu kromosomi ilmentää nc886 -geeniä, on nuoruusvuosinaan muita korkeammat insuliini- ja matalammat glukoositasot. Ryhmään kuuluvilla miehillä myös kolesterolitasot ovat korkeat.

Tutkimus osoitti, että varhain kehityksessä määräytynyt dna:n metylaation määrä nc886-geenin alueella on pysyvä. Ero nc886:n ilmenemisessä näkyy läpi elämän kaikissa kudoksissa.

”Varhain sikiökaudella määräytynyt molekylaarinen profiili on siis yhteydessä aikuisuuden terveyteen”, Emma Raitoharju tiivistää Tampereen yliopiston sivuilla.

Yhteys sokeri- ja rasvametaboliaan vihjaa tutkijoiden mukaan siihen, että asialla voi olla merkitystä yksilön myöhemmälle riskille sairastua.

Raskausajan olot vaikuttavat todennäköisyyteen, jolla syntyvän lapsen nc886-geeni on metyloitu äidiltä periytyvässä kromosomissa. Ihmisillä, joilla on molemmilta vanhemmilta peritty metyloimaton nc886-geeni, nc886-rna:iden tasot ovat pysyvästi suuremmat. Tämä vaikuttaa yksilön sokeri- ja kolesterolitasoihin aikuisuudessa. Kuva Emma Raitoharju

Sikiö valmistautuu tulevaisuuden oloihin

Raskaudenaikaisten olosuhteiden on aiemminkin tiedetty vaikuttavan syntyvän yksilön myöhempään terveyteen.

Viime aikoina on esitetty, että sikiö valmistautuisi myös epigeneettisesti niihin oloihin, joihin hän syntyy.

Jos ravinnon tai ravinteiden saanti on raskausaikana niukkaa, syntyvä yksilö voi siis olla valmistautunut ottamaan energiaa ja ravinteita tehokkaammin talteen kuin se, jonka kehityksen aikana olot ovat olleet suotuisammat.

Tamperelaisryhmä aikoo jatkossa selvittää nc886-geenin ilmentymiserojen terveysvaikutuksia vielä lisää.


 

Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:

  • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia