Epigeneettiset muutokset ennustavat lapsen ykköstyypin diabetesta

Diabetekseen sairastuvilla lapsilla on immuunijärjestelmän soluissa epigeneettisiä muutoksia jo ennen kuin heidän veressään havaitaan ykköstyypin diabetekseen viittaavia vasta-aineita.

Asia paljastui kahdessa tuoreessa tutkimuksessa, joita johti Turun Biotiedekeskus.

Epigeneettiset muutokset muokkaavat dna:ta eli ihmisen perimää. Muutoksia voivat aiheuttaa ympäristötekijät, esimerkiksi virusinfektiot.

Turkulaisvetoisissa tutkimuksissa tehtiin diabeteksen kannalta olennaisia perimään liittyviä löydöksiä.

”Paljastimme aikaisemmin tuntemattomia, varhaisia epigeneettisiä muutoksia. Ne tarjoavat uusia mahdollisuuksia löytää tyyppi 1 diabeteksen kehittymiselle alttiit lapset jo ennen sairastumista”, kertoo Inflames-tutkimuksen ryhmänjohtaja, professori Riitta Lahesmaa.

InFlames on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen, Suomen Akatemian rahoittama tutkimuksen lippulaivahanke.

Suomalaislapsilla suurin sairastumisriski

Jo aiemmin on selvinnyt, että tietynlaisten veren vasta-aineiden ilmeneminen lapsilla merkitsee kohonnutta riskiä sairastua ykköstyypin diabetekseen lähitulevaisuudessa.

Jotta tautiprosessiin voitaisiin puuttua ajoissa, tarvitaan vasta-aineitakin aikaisempia tautiin viittaavia merkkejä, biomarkkereita.

Epigeneettiset muutokset saattavat olla tällainen biomarkkeri.

”Epigenetiikkahavainnot ovat erittäin tärkeitä, sillä tavoitteenamme on kehittää keinoja ja työkaluja, jotka mahdollistaisivat taudin puhkeamisen estämisen tyyppi 1 diabetekselle alttiilla lapsilla”, sanoo professori Laura Elo.

Elo johtaa Biotiedekeskuksen lääketieteellisen bioinformatiikan keskusta. Hän on myös InFlames-ryhmänjohtaja.

Suomessa lasten riski sairastua ykköstyypin diabetekseen on maailman suurin. Geneettisen alttiuden ohella tärkeässä osassa ovat ympäristötekijät.

Syyttävä sormi on osoittanut muun muassa liian korkeaa hygieniatasoa, luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ja ympäristömyrkkyjä.

Kansainvälisellä yhteistyöllä

Diabetologia ja Diabetes Care -lehdissä vastikään julkaistut tutkimukset pohjautuvat pitkäjänteiseen tieteidenväliseen yhteistyöhön.

Hankkeessa on ollut mukana kliinistä tutkimusta tekeviä lääkäreitä, molekyylilääketieteen ja immunologian tutkijoita sekä laskennallisten tieteiden osaajia.

Tutkimuksissa analysoitiin seurantanäytteitä koko perimän kattavin syväsekvensointitekniikoin sekä laskennallisin ja keinoälyn menetelmin.

”Tutkimuksemme mahdollisti kiinteä yhteistyö Helsingin yliopiston professorin Mikael Knipin kanssa, joka koordinoi EU-rahoitusta saanutta tutkimusta. Hän on myös yksi avaintutkijoista kansallisessa DIPP-konsortiossa, joka taas oli toisen tutkimuksen yhteistyökumppani”, Lahesmaa kiittää.

Tutkimuksia rahoittivat muun muassa Suomen Akatemia, Business Finland ja EU.

(Kuva Adobe Stock) Suomalaislapsilla tavataan enemmän ykköstyypin diabetesta kuin missään muualla. Yksi syy voi olla liiallinen hygienia ja liian vähäinen luontokosketus.


 

Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!

  • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 66 euroa.
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 44 euroa.
  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 18 euroa.
  • Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia