Geenitutkimus: Migreenin uudet täsmälääkkeet osuvat hyvin maaliin

Uusimmat, hiljattain käyttöön hyväksytyt migreenin täsmälääkkeet perustuvat siihen, että ne estävät kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin (CGRP) vaikutuksen.

Lääkkeet osuvat juuri oikeaan kohteeseen, ilmenee tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta, jota johti Helsingin yliopisto.

Hankkeessa metsästettiin uusia migreeniin liittyviä dna-alueita. Yksi tutkimuksessa tunnistetuista alueista sisältää nimenomaan CGRP-neuropeptidin tuottamiseen tarvittavat geenit.

Toisella nyt tunnistetulla alueella sijaitsee puolestaan toinen uudenlaisen migreenilääkkeen kohdemolekyyli eli HTR1F-geenin koodaama serotoniinireseptori.

Jo toimiviksi tiedettyihin migreenilääkkeisiin liittyvät geenilöydökset antavat toivoa siitä, että geenitutkimukset voivat paljastaa myös uusia potentiaalisia lääkkeiden kohdemolekyylejä, sanoo tutkimusta vetänyt apulaisprofessori Matti Pirinen.

”Vaikuttaa siis siltä, että migreenitutkimuksien näytemäärää kannattaa pyrkiä kasvattamaan vieläkin suuremmaksi tulevaisuudessa”, Pirinen sanoo.

Osa alttiustekijöistä yhteisiä molemmille migreenityypeille

Maailman tähän mennessä suurimmassa migreenitutkimuksessa uusia dna-alueita löytyi peräti 123. Samalla taudin tunnettujen geneettisten riskitekijöiden määrä yli kolminkertaistui aiemmasta.

Nature Genetics –lehden julkaisemat tutkimustulokset perustuvat yli 102 000 migreenipotilaan ja yhteensä 873 000 osallistujan genomitietoon.

Tutkimuksessa paljastui myös, että osa alttiustekijöistä on yhteisiä auralliselle ja aurattomalle migreenityypille. Osa kuitenkin nostaa vain jommankumman tyypin riskiä.

Aurallisessa migreenikohtauksessa päänsärkyä edeltää näköhäiriö tai jokin muu aistioire.

”Sen lisäksi, että pystyimme tunnistamaan kymmeniä täysin uusia migreenin riskitekijöitä, pystyimme tässä työssä ensimmäistä kertaa luotettavasti selvittämään myös eri migreenityyppien genetiikkaa”, vahvistaa väitöskirjatutkija Heidi Hautakangas Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM).

Lisäksi hankkeen tulokset tukevat aiempaa migreenin neurovaskulaarista teoriaa. Migreenialttiuteen vaikuttavat sekä hermoston toimintaan että verisuonten supistumiseen liittyvät geneettiset tekijät.

Uudetkin lääkkeet edelleen tarpeen

Migreeni on yleinen, usein merkittävästi elämänlaatua heikentävä ja sairauspoissaoloja aiheuttava tauti, johon kaivataan yhä myös uusia lääkkeitä.

Suomessa migreenipotilaita on arvioitu olevan jopa 700 000 ja koko maailmassa reilu miljardi.

Taudin mekanismia ei tarkasti tunneta, mutta migreenikohtauksen synnyssä ovat todennäköisesti osallisina sekä hermosolut että pään verisuonet.

Päivi Ikonen

(Kuva Adobe Stock) On migreenitapauksia ja -kohtauksia, joihin ei tepsi mikään.  Tulevaisuudessa on kuitenkin luvassa uusia, entistä tehokkaampia ja kohdistetumpia lääkkeitä.

Lue myös:

Migreenin tykytykselle saattoi löytyä syy


 

Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:

  • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia