Glyfosaatti voi muuttaa suoliston bakteeriyhteisöä

Yli puolet ihmisen suoliston yleisimmistä bakteerilajeista on mahdollisesti herkkiä glyfosaatille. Näin kertoo Turun yliopiston uusi tutkimus.

Tutkijat selvittivät asian kehittämällään uudella bioinformatiikan työkalulla, joka ennustaa eliöiden kykyä sietää altistusta glyfosaatille.

Glyfosaatti vaikuttaa sikimaattikierron EPSPS-entsyymiin, joka on keskeisessä roolissa kolmen elintärkeän aminohapon synteesissä.

”EPSPS-entsyymin rakenteen perusteella pystymme ennustamaan glyfosaattiherkkyyden 80–90 prosentissa mikrobeista”, kertoo dosentti Pere Puigbò.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Hazardous Materials.

Glyfosaatti on maailman käytetyin rikkakasvien torjunta-aine.

Tarvitaan vielä kokeellista tutkimusta

Glyfosaatin on ajateltu olevan ihmisille ja eläimille turvallista, koska sikimaattikierto kuuluu vain kasvien, sienten ja bakteerien perustoimintoihin.

Ruuan glyfosaattijäämät voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, millaiset bakteerit suolistossa viihtyvät.

Dosentti Marjo Helanderin mukaan uusi työkalu mahdollistaa jatkossa sen tutkimisen, onko glyfosaatilla vaikutuksia ihmisen ja tuotantoeläinten suolistomikrobeihin ja sitä kautta hyvinvointiin.

Maaperässä, kasvien pinnoilla ja eläinten suolistossa elää runsas mikrobiyhteisö. Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että pienetkin glyfosaattimäärät voivat epäsuorasti vaikuttaa esimerkiksi tuholaisten, tautien ja loisten esiintymiseen.

”Bioinformatiivisen tiedon lisäksi tarvitsemme myös kokeellista tutkimusta glyfosaatin vaikutuksesta erilaisiin mikrobiyhteisöihin eri ympäristöissä”, Helander sanoo.

Suomalaista viljaa ei tuleennuteta glyfosaatilla

Globaalisti suurimpia glyfosaatin käyttökohteita ovat geenimuunneltu soija, maissi ja rapsi, joiden viljely monissa Euroopan ulkopuolisissa maissa perustuu glyfosaattia kestäviin lajikkeisiin.

Glyfosaattia käytetään kuitenkin Euroopassakin viljan tuleennuttamiseen ennen sadonkorjuuta.

Lisäksi sillä torjutaan rikkakasveja ennen kylvöä ja sadonkorjuun jälkeen erityisesti suorakylvöviljelyssä.

Riski saada glyfosaattijäämiä Suomessa tuotetun ruuan tai juoman mukana on lähes olematon.

Suomessa ihmisravinnoksi käytettävää viljaa ei pakkotuleennuteta ennen sadonkorjuuta. Glyfosaattijäämiä ei siis pitäisi löytyä Suomessa viljellystä viljasta.

(Kuva Adobe Stock) Suolistobakteereilla on merkittävä vaikutus ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen.

Aiheesta aiemmin:

Glyfosaattijäämiä sisältävä lannoite vähensi mansikan kasvua

Glyfosaatti kertyy kanalintujen elimistöön

Glyfosaatti voi jarruttaa siementen itämistä


MAINOS

Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:

  • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia