Hampaiden strontium kertoo: rautakauden suomalainen löysi puolison läheltä

Varsinais-Suomessa 1100-luvun lopulla ja 1200-luvun alussa eläneet ihmiset asuivat yleensä koko ikänsä samassa paikassa ja hankkivat myös puolisonsa kotiseudulta.

Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jonka kohteena oli joukko Ristimäen kirkkomaalle Kaarinan Ravattulaan varhaiskeskiajalla haudattuja vainajia.

Tutkijat paneutuivat heidän hammaskiilteeseensä, johon varastoitunut strontium paljastaa paljon ihmisen elinhistoriasta.

Ristimäen muinaisen kirkonpaikan löytyminen oli vuoden 2013 arkeologinen sensaatio. Kuvassa tutkijoiden esiin kaivama kirkon kivijalka. Kirkkoa ympäröineessä hautausmaassa lepäävät noin 400 vainajan jäännökset. Kuva: Juha Ruohonen

Maaperässä ja vedessä luonnollisesti esiintyvä strontiumpitoisuus välittyy ravinnon kautta sekä ihmisiin että eläimiin.

Hampaiden ja luiden isotooppisuhteita tutkimalla voidaan selvittää se, millaista vettä ihminen on juonut ja mitä ruokaa syönyt. Strontiumarvoissa näkyvät myös mahdolliset muutot paikkakunnalta toiselle.

Tutkimus on julkaistu Fennoscandia Archaeologica -lehden vertaisarvioidussa artikkelissa Baseline 87Sr/86Sr Values in Southern Finland and Isotopic Proveniencing of the Cemetery at Ravattula Ristimäki.

Tutkijoiden apuna muinaiset jänikset

Kansainvälinen tutkijaryhmä kartoitti hankkeensa aluksi eteläisen Suomen strontiumisotooppisuhteet laajalta alueelta. Se tapahtui analysoimalla eri seutujen arkeologisissa kaivauksissa löytyneiden metsäjänisten ja rusakoiden luita.

”Jäniksenluut soveltuvat hyvin paikallisten strontiumarvojen tutkimiseen, sillä eläin on asuinpaikkojen luuaineistossa yleinen, ja se on todennäköisesti pyydystetty lähialueelta”, kertoo osteoarkeologi Auli Bläuer Turun yliopiston tiedotteessa.

”Eläinten saatavilla ei aiemmin ole myöskään ollut toiselta alueelta tuotua ravintoa, jolla voisi olla vaikutusta analysoitaviin strontiumarvoihin.”

Kotiseudulla kehdosta hautaan

Varsinaisen analyysin kohteena oli kahdentoista Ristimäen vainajan hammaskiille.

Strontiumarvojen perusteella selvisi, että heistä 10 eli reilut 83 prosenttia oli asunut lapsuudesta kuolemaansa asti samassa paikassa Aurajoen varrella.

Ainoastaan kahden vainajan (eli alle 17 prosentin) analyysitulokset poikkesivat paikallisista pitoisuuksista.

Heistä toisen strontiumarvot voivat tutkijoiden mukaan viitata merelliseen ympäristöön. Toisaalta hän on vain saattanut kasvuiässä syödä paljon kalaa.

Muissa vainajissa ei näkynyt merkkejä meriympäristöstä, vaikka Ravattulasta on merelle eli Aurajoen suulle vain kahdeksan kilometrin matka.

Toinen strontiumarvoiltaan muista poikennut vainaja näyttää asuneen jossakin toisessa lähialueen jokilaaksossa, josta hän on siirtynyt Ravattulaan aikuisena. Koska vertailuaineistoa oli rajallisesti, tutkijat eivät vielä osaa sanoa, mikä hänen tarkka lähtöpaikkansa oli.

Arkeologinen aarreaitta

Tutkimus on ensimmäinen laaja strontiumanalyysi rautakauden lopun ja varhaiskeskiajan vaihteen hauta-aineistosta Suomessa.

Löydökset kertovat etenkin naisten liikkuvuudesta, sillä kaikki tutkitut vainajat olivat naisia. Tulokset kuvaavat myös maantieteellisiä oloja, jotka ovat vaikuttaneet sosiaalisten suhteiden ja muiden kontaktien rakentumiseen.

Tiheästi asutetussa jokilaaksossa etäisyydet muihin kyliin ovat olleet lyhyitä. Naapurikyliä on ollut niin paljon, että puolisoa ei ole tarvinnut lähteä etsimään kovin etäältä.

Joskus vaimo saatettiin hakea myös oman asuinympäristön ulkopuolelta, kuten toisen jokilaakson alueelta, mutta ei silloinkaan kaukaa.

Tutkijat päättelevät, että yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta Aurajokilaaksossa ei tuohon aikaan ole tapahtunut laajempaa muuttoliikettä.

Ristimäen ikivanhan kirkon rauniot ja kirkkoa ympäröivä hautausmaa löytyivät vuonna 2013. Sen jälkeen aluetta on tutkittu monista eri näkökulmista. Ravattulan Ristimäki -hankkeeseen voi tutustua täällä.

Päivi Ikonen

(Pääkuva Juha Ruohonen) Ravattulan Ristimäen haudasta numero 6 paljastuneita hampaita. Hampaiden kiilteen analysointi kertoo vainajasta yllättävän paljon.

Aiheesta aiemmin:

Ristimäen muotikuningatar toi Suomeen uuden tyylin

Suomen vanhimmat sukat saivat punansa värimatarasta


 

Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!

  • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 66 euroa.
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 44 euroa.
  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 18 euroa.
  • Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

 

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia