Happamien sulfaattimaiden tunnistaminen käy nyt nopeasti

Happamat sulfaattimaat voidaan nyt tunnistaa aiempaa huomattavasti nopeammin jo maastossa.

Kiitos kuuluu uudelle tunnistusmenetelmälle, jonka kehittivät Suomen ympäristökeskuksen Syken, Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n ja Åbo Akademin tutkijat.

Perinteinen vetyperoksidihapetusmenetelmä hiottiin Tunnistus-hankkeessa entistä yksinkertaisemmaksi ja erityisesti Suomen maaperälle soveltuvaksi.

Uuden pikatestin ansiosta tunnistustuloksen saa jo parissa tunnissa.

Pikainen tunnistaminen ja luotettavampi riskinarviointi auttavat vähentämään happamista valumavesistä johtuvia haittoja ympäristölle ja rakenteille.

Lisäksi menetelmä hyödyttää erityyppisiä maankäyttöhankkeita, joissa on jouduttu odottamaan analyysituloksia pisimmillään 19 viikkoa. Tämä hidastaa hankkeiden etenemistä ja aiheuttaa toimijoille taloudellisia riskejä.

”Nopea tunnistaminen helpottaa aikataulullisesti tiukkojen rakennus- ja infrahankkeiden etenemistä”, vahvistaa hankkeen projektipäällikkö Mirkka Visuri Sykestä.

Vetyperoksidihapetus ei kuitenkaan sovellu maalajeille, jotka sisältävät paljon orgaanista ainesta, kuten liejua ja turvetta. Niille suositellaan edelleen perinteistä inkubaatiomenetelmää, jota voidaan hieman nopeuttaa hankkeessa kehitetyillä menetelmillä.

Maalajikohtaiset raja-arvot tunnistamiseen

Tutkijat huomasivat hankkeen aikana, että maalajilla on merkittävä vaikutus happaman sulfaattimaan ominaisuuksiin.

Projektissa tuotettiin siksi maalajikohtaiset raja-arvot happamien sulfaattimaamateriaalien tunnistamiseen ja toimenpiderajat riskinarviointiin.

Kun maamateriaali on tunnistettu happamaksi sulfaattimaaksi, voidaan arvioida, millaisia riskejä maaperän hapettumisesta koituisi esimerkiksi maankäytön muutoksissa. Samalla voidaan suunnitella tarvittavat käsittelytoimenpiteet.

Tutkijoiden mukaan happamien sulfaattimaiden mahdollisuus on tärkeää tiedostaa jo maankäytön suunnitteluvaiheessa.

Rakennushankkeissa joudutaan tarvittaessa käyttämään happamuutta kestäviä erikoisrakennusmateriaaleja ja vaihtamaan maamassoja.

Vesistöjen osalta on huomioitava maa- ja metsätaloudessa sopiva ojitussyvyys sekä mahdolliset vesienkäsittelyrakenteet.

(Kuva Mirkka Visuri) Vetyperoksidihapetuksen jälkeistä pH-mittausta käytetään happamien sulfaattimaiden tunnistamisessa maasto-olosuhteissa. Tulokset saadaan parhaimmillaan parissa tunnissa.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia