Ilmastotavoitteet vaativat runsaasti lisää puhdasta sähköä

Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen kustannustehokkaasti edellyttää fossiilisten polttoaineiden korvaamista puhtaasti tuotetulla sähköllä teollisuudessa, liikenteessä ja lämmityksessä.

Pääosa sähköntarpeesta on halvinta kattaa tuulivoimalla.

Tämä käy ilmi Sitran tuoreesta Enabling cost-efficient electrification in Finland -selvityksestä.

”Muutos voidaan toteuttaa näköpiirissä olevalla teknologialla, ilman ylioptimistisia oletuksia energiatehokkuuden parantumisesta ja ilman, että puun ja muun biomassan käyttö nousee pysyvästi”, sanoo projektipäällikkö Gerald Aue Compass Lexecon -konsulttiyrityksestä.

Aue veti projektin mallinnustyötä.

Maatuulivoima parempi kuin merituulivoima

Suomen talouden laaja sähköistäminen nostaisi sähkön tarvetta nykyisestä reilun viidenneksen vuoteen 2035 mennessä.

Vuoteen 2050 mennessä vuotuinen sähkönkulutus tuplaantuisi nykyisestä lähes 170 terawattituntiin. Sähkön tuotantokapasiteettimme tulisi siten yli kolminkertaistua noin 20 gigawatista yli 70 gigawattiin vuoteen 2050 mennessä.

Mallinnetuissa skenaarioissa valtaosa uudesta tuotannosta olisi maatuulivoimaa. Sähkö syntyy sen avulla edullisemmin kuin muilla päästöttömillä tuotantomuodoilla, kuten ydinvoimalla tai merituulivoimalla.

Maatuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta nousisi yli 70 prosenttiin 2050 mennessä. Vuonna 2020 prosenttiosuus oli noin kymmenen.

Päästöttömyys edellyttää isoja investointeja

Selvitys painottaa, että sään mukaan vaihteleva tuulivoimatuotanto tarvitsee tuekseen kulutusjoustoa, energiavarastoja ja muuta joustavaa sähköntuotantoa.

Lisäksi tarpeen ovat hyvät siirtoyhteydet Suomen sisällä ja täältä naapurimaihin.

Tämä edellyttää tulevina vuosikymmeninä järeitä investointeja sähkön tuotantoon ja varastointiin sekä tuntuvia lisäsatsauksia kantaverkkoon ja maan rajat ylittäviin siirtoyhteyksiin.

Kuluttajia lähempänä oleviin sähkön jakeluverkkoihin ei tarvittaisi merkittäviä lisäpanostuksia.

Kemianteollisuus tarvitsee myös puhdasta vetyä

Kaikkea ei voida korvata sähköllä. Esimerkiksi kemianteollisuudessa voidaan kuitenkin käyttää fossiilisten raaka-aineiden sijaan puhtaasti tuotettua vetyä tai kestävää biomassaa.

Raportin mukaan Suomi tarvitsee tuntuvia satsauksia myös vetyteollisuuteen. Olisi luotava selvä kuva siitä, miten puhtaan vedyn vaatima siirtoinfrastruktuuri toteutetaan.

Selvityksen toteutti kansainvälinen työryhmä, johon kuului mallintajia ja konsultteja Compass Lexeconin lisäksi Enerdatasta sekä tutkijoita Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta.

(Kuva Topias Dean, Sitra) Tuuli puhaltaisi lisää vihreää sähköä kaikkein edullisimmin.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia