Itämereen upotetut kemialliset aseet vuotavat arseenia, joka kertyy kaloihin

Kemiallisina taisteluaineina käytetyt fenyyliarseeniyhdisteet kerääntyvät upotusalueiden läheltä pyydettyihin kaloihin ja muihin merieliöihin.

Asia selviää Helsingin yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta.

Tutkija Hanna Niemikoski analysoi väitöskirjassaan kolmelta tunnetulta kemiallisten aseiden upotusalueelta pyydettyjä eliöitä, lähinnä kaloja.

Suurin otos eli 99 turskan lihasnäytettä oli peräisin Bornholmin alueelta, jossa 14 prosenttia näytteistä sisälsi jäämiä fenyyliarseeniyhdisteistä.

Tulokset Skagerrakin ja Måseskärin upotusalueilta kerätyistä näytteistä olivat samankaltaisia.

Yhteensä yli 300 näytettä tutkinut Niemikoski selvitti in vitro -kokein, kuinka yhdisteet muuttuvat aineenvaihdunnan seurauksena, ja osoitti niiden myrkyllisyyden.

Pohjasta löytyi tuntemattomia yhdisteitä

Työssään Niemikoski tunnisti sedimenteistä myös uusia fenyyliarseeniyhdisteistä muodostuvia hajoamistuotteita.

Suurta osaa yhdisteistä ei ole aiemmin raportoitu löytyneen mistään, eikä mitään niistä ole koskaan havaittu merisedimenteissä.

Niemikosken oletus on, että yhdisteiden muodostuminen on seurausta merisedimentissä elävien mikrobien toiminnasta.

Hän arvioi, että mikrobien toiminnan seurauksena syntyvien fenyyliarseeniyhdisteiden osuus ammuksia ympäröivissä merisedimenteissä saattaa olla merkittävä.

Itämereen haudattiin toisen maailmansodan jälkeen arviolta 50 000 tonnia kemiallisia aseita.

Tutkimus ensimmäinen laatuaan

Kansainvälisissä hankkeissa on 15 viime vuoden aikana kyetty tunnistamaan mereen päätyneitä ammuksia, paikantamaan niiden sijainteja ja määrittämään niiden korroosioasteita.

Niemikosken väitöskirjan tulokset ovat kuitenkin ainutlaatuisia, sillä vastaavia tutkimuksia ei ole aiemmin tehty.

Tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti riskinarvioinnissa, kun kartoitetaan merenpohjassa vuotavien ammusten ympäristövaikutuksia.

Hanna Niemikoski toteutti tutkimuksensa Helsingin yliopiston kemian laitokseen kuuluvassa Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutissa Verifinissä. Nykyään hän työskentelee kemistinä Suomen ympäristökeskuksessa.

Niemikosken väitöskirja New approach in the assessment of impact of arsenic-based chemical warfare agents on marine environment tarkastetaan 8. huhtikuuta 2022.

(Kuva Hanna Niemikoski) Kalojen sappinäytteitä. Hanna Niemikoski analysoi myös maksa- ja kidusnäytteitä ja selvitti näin, mihin arseeniyhdisteet kalan elimistössä varastoituvat.


 

Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!

  • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 66 euroa.
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 44 euroa.
  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 18 euroa.
  • Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia