Itämeren simpukat syövät mikromuovia

Jopa neljännes Itämeressä asustavista liejusimpukoista syö pohjasedimentin päälle päätynyttä mikromuovia.

Asian havaitsi Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pinja Näkki, joka selvitti muovin merenpohjan eliöille aiheuttamia riskejä väitöstyössään.

Näkin tutkimat simpukat ja muut pohjaeläimet ruokailevat sedimentin pintakerroksessa ja altistuvat siksi erityisesti pinnan mikromuoveille.

Merten muoviroskasta suuri osa uppoaa pohjaan ja pilkkoutuu vähitellen pienemmiksi palasiksi. Mikromuoviksi lasketaan läpimitaltaan alle viiden millimetrin hituset.

Näkki jauhoi yhdessä kokeessaan mikromuovia autonrenkaista ja totesi partikkelien sisältävän muun muassa raskasmetalleja ja polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä eli pah-yhdisteitä. Monet pah-yhdisteet ovat syöpävaarallisia ja voivat vaurioittaa perimää.

”Kun liejusimpukoita altistettiin autonrengaskumista peräisin olevalle mikromuoville, niissä todettiin stressireaktioita ja soluelinvaurioita”, Näkki kertoo tiedotteessa.

Merenpohja on muovinielu

Mikromuovit hautautuvat syvemmälle pohjasedimenttiin sitä mukaa kuin uutta ainesta kerrostuu vanhan päälle.

Tutkimuksessa selvisi, että myös bioturbaatio eli eläinten liikkuminen ja ruokailu pohjasedimentissä ajaa muovihiukkasia syvempiin kerroksiin.

”Pohjoisen Itämeren pehmeät merenpohjat näyttäisivätkin toimivan mikromuovinieluina”, Näkki sanoo.

Kun muovipalaset vajoavat pohjaan, ne joutuvat kosketuksiin myös sedimenttiin varastoituneiden haitta-aineiden kanssa.

Näkin mukaan muovihitusiin ei kuitenkaan juuri tarttunut sedimentin pah-yhdisteitä. Eliöt eivät siis muovia syödessään saa enää lisäkuormaa ympäristön haittayhdisteistä.

Biohajoavat muovit saattavat olla turvallisempia

Näkki huomasi myös, että biohajoavien muovityyppien aiheuttamat riskit merenpohjan eliöille voivat olla pienemmät kuin perinteisten muovien.

Esimerkiksi biohajoavan selluloosa-asetaatin pinnalle kehittyi monimuotoisempi bakteeriyhteisö kuin perinteisten muovien pinnoille. Yhteisössä oli mahdollisesti muovin hajotukseen kykeneviä bakteeriryhmiä.

Meriin joutuu koko ajan enemmän muovijätettä, joten myös mikromuovia kasautuu merten pohjalle yhä lisää.

”Siksi mikromuovien vaikutuksia näissä elinympäristöissä on keskeistä selvittää lisää”, Näkki summaa.

Pinja Näkin väitöskirja Micro- and mesoplastics in the northern Baltic Sea: their fate in the seafloor and effects on benthic fauna tarkastetaan Helsingin yliopistossa 10. syyskuuta 2021.

(Kuva Wikimedia) Vaaleanpunainen liejusimpukka eli itämerensimpukka on Itämeren tärkeimpiä pohjaeläinlajeja. Simpukka pärjää hyvin vähäsuolaisessakin murtovedessä.

Aiheesta aiemmin:

Mikromuovia löytyi Suomen vesieliöistä

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia