Jätevedenpuhdistamon liete ei ole riskitön lannoite

Jätevedenpuhdistamojen lietteestä tehtyjen lannoitteiden käytössä on riskinsä. Lannoitteet saattavat sisältää orgaanisia haitta-aineita, mikromuovia ja jopa genotoksisia eli perimälle myrkyllisiä yhdisteitä.

Haitta-aineet voivat kertyä peltoon, kasveihin ja maaperän eliöihin.

Näin sanoo aiheesta väitöstyötä tekevä Katri Senilä, Itä-Suomen yliopiston nuorempi tutkija ja Suomen ympäristökeskuksen väitöskirjatutkija.

Puhdistamolietteen sisältämät haitta-aineet päätyvät puhdistamoon jäteveden mukana. Senilän mukaan paras keino lietteen laadun parantamiseen olisi estää haitallisten aineiden pääsy puhdistamoon kokonaan.

”Nykyinen lainsäädäntö ei ole riittävä”

Katri Senilän yhteistyökumppanina puhdistamolietteen biotestauksessa toimii lietettä käsittelevä kompostointiyritys.

Hän pyrkii tutkimuksessaan löytämään tarkoitukseen parhaiten soveltuvat biotestimenetelmät. Niillä hän on analysoinut näytteistä raskasmetalleja ja laajasti orgaanisia haitta-aineita.

Senilän tutkimuskohteisiin kuuluvat myös lietepohjaisilla lannoitteilla käsitellyt pellot, joilla lietettä on käytetty ainoana lannoitteena vuosikymmeniä. Kontrollinäytteet saadaan viereisiltä broilerinlannalla lannoitetuilta pelloilta, joille ei ole koskaan levitetty puhdistamolietettä.

Tiettyjen haitta-aineiden hajoamista ja kulkeutumista selvitetään parhaillaan tietokonemallinnuksella.

Mallinnuksen tueksi Senilä on analysoinut peltonäytteistä antibakteerisena aineena käytetyn triklosaanin (TCS) ja sen hajoamistuotteen metyylitriklosaanin (MTCS) sekä perfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS) ennen lannoitusta, lannoituksen jälkeen, kasvukauden aikana ja sen päätyttyä sekä seuraavana keväänä.

”Tutkimustulosten perusteella on jo nyt selvää, ettei nykyinen lannoitelainsäädäntö ole riittävä puhdistamolietelannoituksen turvallisuuden takaamiseksi. Pelkkä raskasmetallien tutkiminen lannoitteesta ei riitä, vaan lisäksi tarvitaan orgaanisten haitta-aineiden valvontaa”, Senilä sanoo.

”Etenkin PFAS-yhdisteiden määrille lannoitteissa on syytä asettaa tiukat rajat ympäristön ja ravinnon puhtauden turvaamiseksi. Lisäksi puhdistamolietepohjaisten lannoitteiden genotoksisuutta tulisi tutkia biotestien avulla.”

Kierrätyslannoitteet ajankohtaisempia kuin koskaan

Suomessa tuotetusta puhdistamolietteestä jopa 90 prosenttia hyödynnetään tätä nykyä joko maataloudessa tai viherrakentamisessa lannoitteena ja maanparannusaineena.

Juuri nyt kierrätyslannoitteet ovat ajankohtaisempia kuin koskaan ennen.

”Venäjän hyökkäys Ukrainaan nopeuttaa Suomen siirtymistä enenevässä määrin kiertotalouteen. Myös EU:n ja kansallisen tason lannoitelainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa”, Senilä kertoo Itä-Suomen yliopiston sivuilla.

Katri Senilän väitöstutkimus on osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa Biolta-hanketta, jonka tavoitteena on tuottaa ajantasaista ja puolueetonta tietoa puhdistamolietelannoituksen ympäristövaikutuksista.

(Kuva Adobe Stock) Puhdistamoliete pyritään Suomessa hyödyntämään peltojen kasvun vauhdittajana. Liete ei kuitenkaan ole nykyisellään riskitön tuote.


 

Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!

Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia