Jos muovi keksittäisiin nyt

Miltä maailma näyttäisi, jos muoveja ei vielä olisi? Entä maailma, jossa ne olisi keksitty jo tuhat vuotta sitten? Ajatusleikkiin etsittiin vastauksia ChemBio- tapahtumassa.

Millaista keskustelua muovista käytäisiin tänään, jos sitä olisi käytetty jo vuosituhannen ajan? Jos materiaalin ylä- ja alamäet olisi koettu moneen kertaan?

Tai jos muovi olisikin tuore uutuus, joka olisi vasta lyömässä itseään läpi?

Kysymykset heitti ilmoille Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä, joka luennoi aiheesta vuoden 2019 ChemBio Finland -tapahtumassa Messukeskuksessa.

Vesa Kärhä sai puhua muovista kiinnostuneelle yleisölle, joka osallistui luentoon omilla kommenteillaan. (Kuva Hilkka Vähänen)

Ennen vaihtoehtoiseen historiaan syventymistä Kärhä haluaa kuitenkin kerrata faktat. Oikeasti muovien tarina alkoi noin sata vuotta sitten.

”Ensimmäinen synteettinen ei-luontopohjainen polymeeri patentoitiin vuonna 1906″, Kärhä kertoo.

Vuosisadan edetessä pula-ajat ja resurssien vähyys saivat aina aikaan ”pompun innovaatioissa”. Kumpaakin maailmansotaa seurasi valtava määrä uusia patentteja.

Keksinnöt olivat usein synteettisiä materiaaleja, joille ideoitiin yhä uusia käyttökohteita.

”Esimerkiksi nailon kehitettiin alun perin laskuvarjomateriaaliksi.”

Myös pienessä pohjoisessa Suomessa oltiin hyvin mukana kehityksessä.

”Meillä ensimmäinen muovituotteita valmistanut yritys oli Sarvis Oy, joka perustettiin Tampereelle vuonna 1921.”

Vuosituhat sitten Kiinassa

Vuonna 2019 muovista puhutaan paljon. Varsinkin muovipakkausten ja nopeakiertoisten muovituotteiden kohtalo mietityttää.

Erityistä huolta herättää muovin päätyminen pilaamaan valtameriä.

”On erittäin tärkeää, että kehittyvien maiden infrastruktuuri ja asenteet kehittyvät samalla, kun niiden taloudet kasvavat”, Kärhä muotoilee ratkaisua ongelmaan.

Mutta saataisiinko toisesta todellisuudesta neuvoja siihen, kuinka meidän sukupolvemme pitäisi suhtautua muoveihin ja käsitellä niitä?

Siirrytään ajassa tuhat vuotta taaksepäin.

”Mitä jos jossakin päin maailmaa kehitettäisiin muoveja nyt, vuonna 1019?”, Kärhä aprikoi.

Se tapahtuisi Aasiassa, luultavasti Kiinassa, yleisöstä veikataan.

Paljon mahdollista. Kiinassa tehtiin 1000-luvulla tasokasta tutkimusta. Muun muassa paperi on kiinalainen keksintö – jo kahdentuhannen vuoden takaa.

Jos muovi todella olisi keksitty tuhat vuotta sitten, keksintö olisi ehkä tehty muinaisessa Kiinassa.

Reaalimaailmassa muovejakin syntyi itse asiassa hyvin varhain.

”Egyptiläisten faaraoiden palsamoijat pystyivät todistetusti tekemään polymeeristä tavaraa, vaikka eivät keksintöään välttämättä täysin ymmärtäneetkään”, Kärhä huomauttaa ja palaa mielikuvitusleikkiin.

”Kuvitellaan, että kiinalainen aseseppä löytää uutta materiaalia miekkansa terältä ja tajuaa sen arvon. Näin olisi voinut käydä.”

”Renessanssi överiksi”

Mihin 1000-luvun ihmiset olisivat muoveja käyttäneet?

Sotimiseen, vaikka kevythaarniskoiden tekemiseen, yleisö arvelee.

Kärhä uumoilee, että uusi harvinainen aine olisi löytänyt sijansa myös uskonnollisten esineiden materiaalina. Muita käyttökohteita voisivat olla hienostuneet, kalliit käyttötavarat, esimerkiksi kalenterit ja muut ajanlaskun välineet.

”Todennäköisesti muovi olisi ollut esteettisyyden voitto, sillä siitä olisi voitu valmistaa kauniita uudenlaisia esineitä rikkaille ja vaikutusvaltaisille.”

Asialla olisi myös kääntöpuolensa.

”Jätehuolto ei 1000-luvulla ollut ainakaan valistuneempaa kuin nykyään. Tältä kantilta tarkasteltuna muovi olisi voinut tuottaa ongelmia.”

Ihmisiä oli tietysti huomattavasti vähemmän. Ennen massatuotannon kehittymistä muovia tuskin olisi kyetty valmistamaan riesaksi asti, ainakaan heti.

Tuhat vuotta on kuitenkin pitkä aika. Vuosisatojen vieriessä näinkin olisi saattanut tapahtua.

”Ainakin renessanssi olisi mennyt vielä enemmän överiksi helmien, kampojen ja muiden koristeiden kanssa”, Kärhä naurahtaa.

Muovi olisi roihauttanut renessanssin runsauden uusiin sfääreihin, Vesa Kärhä arvelee. 

”Ja romantiikan aika olisi vielä värikylläisempi, jos saatavilla olisi ollut muovipohjaisia maaleja.”

Entä millainen tapahtuma teollistuminen olisi ollut, jos se olisi metallin sijaan ollut polymeeripohjainen? Kenties kevyempi ja vähemmän saastuttava.

Teollisesta vallankumouksesta Kärhä hyppää takaisin vuoden 2019 todellisuuteen.

”Jos emme pikaisesti tee jotakin, merissämme on vuonna 2050 enemmän muovia kuin kalaa”, muoviteollisuuden edustaja varoittaa.

Hän kehottaa myös kuvittelemaan, millainen merten tilanne olisi, jos muovijätehuolto olisi laiminlyöty tuhat vuotta.

Ajatus hiljentää.

Ei muovia, ei liikennettä

Seuraavaksi yritetään kurkistaa tulevaisuuteen ilman muovia.

Jos muovit keksittäisiinkin vasta vuonna 2119? Millaisia olisivat muovittomat 1900–2000-luvut?

Kärhästä on erityisen kiinnostavaa pohtia, missä tieto- ja muu liikenne menisivät.

”Meidän historiassamme kommunikaation ja muovien kehitys etenivät täysin käsi kädessä. Juuri muovi mahdollisti turvalliset pitkänmatkan tietoliikennekaapelit, joille nykyinen verkko rakentuu.”

Ilman muovia ei olisi nykyisen kaltaista tietoliikennettä.

Useimpien ihmisten maailma kutistuisi ilman muovia.

”Ilman nykyisen kaltaista viestintä- ja lentokoneteknologiaa monet eläisivät omassa pienessä piirissään ja tuntisivat korkeintaan lähiseutunsa.”

Mutta planeetan tila ja kunto eivät olisi näin kehnolla tolalla?

”Roskaaminen on asenne- ja käyttäytymiskysymys, ei muoviin sisäänrakennettu ominaisuus”, Kärhä huomauttaa.

Ei ole mitään takeita siitä, että muovittomasta maapallosta olisi pidetty parempaa huolta.

 

”Roskaaminen ei ole muoviin sisäänrakennettu ominaisuus”, Vesa Kärhä tähdentää. Muovista on pidettävä parempaa huolta.

Mieltä kiehtova kysymys kuuluu, voisiko ihmiskunta elää seuraavat sata vuotta niin, että poistaisimme käytöstä kaikki muovit?

”Muovin korvaajaksi ei ole tarjolla ihmeratkaisua”, Kärhä toppuuttelee.

”Muovista luopuminen yhdessä yössä olisi huikean kallis muutos. Täydellistä, välitöntä muovista luopumista kukaan tuskin edes toivoo.”

Muovia kannattaa rakastaa

Muovi sinänsä on mainio aine. Se on stabiilia, kestävää ja hygieenistä. Monien nykytuotteiden valmistukseen se on paras, joskus ainoa mahdollinen materiaali.

”Muovilla esimerkiksi elintarvikkeiden pakkaamisesta on tehty erittäin tehokasta ja vaivatonta”, Kärhä sanoo.

”Harva lienee valmis korvaamaan muovin pakkauksissa materiaaleilla, joilla itsellään olisi parasta ennen -päiväys tai jotka itse vaatisivat kylmäketjua.”

 

Muovia kannattaa rakastaa, sillä se on moniin tarkoituksiin paras nykymateriaali. Myös muovijätehuollon pitäisi olla lähellä ihmisten sydäntä.

Vesa Kärhä näkee muovin käytön vähentämisen pitkän tähtäimen projektina. Muovi voidaan korvata muilla materiaaleilla prosentti kerrallaan. Muutos on jo alkanut.

”Meidän jäsenyrityksemme tekevät monia tuotteita, joiden painosta jopa 40 prosenttia on puuta, joko kuituna tai rouheena. Matriisina pysyy muovi.”

Tärkeää on myös muovin entistä tehokkaampi kierrättäminen. Kärhä on mukana erilaisissa kemiallisen kierrätyksen tutkimushankkeissa.

”EU:ssa on tavoitteena perustaa laitos, jossa tutkittaisiin muovin kemiallista kierrättämistä, mutta luvitus vie muutaman vuoden.”

Muovin mekaanisen kierrätyksen potentiaali on Kärhän mukaan rajallinen.

”Mutta jos tulevaisuudessa päästään järjestämään muovin rakenne uudelleen molekyylitasolla, silloin kierrätetystä aineesta tulee oikeasti neitseellistä.”

Kärhän mielestä muovin yksi heikkous on, että se valmistetaan massatuotantona kaukana kuluttajasta. Tällöin suhde luontoon katkeaa. Yksi keino tuoda muoville käsityön henkeä ja uutta arvostusta voisi olla muovituotteiden 3d-tulostus.

Muoviteollisuus ry on mukana Ylen I love muovi -kampanjassa, jossa suomalaisia rohkaistaan kehittämään muoviin rakkaussuhde. Näin levitetään tietoa kierrätyksen merkityksestä ja siitä, miksi muoveja ei saa jättää lojumaan ympäristöön.

Hilkka Vähänen

(Pääkuva) 3d-tulostus on yksi tapa keksiä muovi uudelleen. Printtaaminen puhaltaa esineeseen käsityöläisyyden henkeä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia