Kalankasvatuksen ravinnekuormitus vähentynyt kiitettävästi

Suomen rannikkoalueiden kirjolohikasvattamoiden aiheuttama vesistökuorma on kutistunut viime vuosikymmeninä reilusti, kertoo Luonnonvarakeskus.

Fosforin kuormitus on vähentynyt vuoden 1981 huippuluvusta 76 prosenttia. Typpikuorma on keventynyt 70 prosentin verran.

Samassa ajassa kasvattamoiden niin kutsuttu rehukerroin on pienentynyt 47 prosenttia. Yhden kalakilon kasvattamiseen tarvitaan siis puolet vähemmän rehua kuin 1980-luvulla.

Luvut tarkoittavat, että sama määrä kalaa saadaan tuotettua aiempaa merkittävästi pienemmin resurssein ja ympäristövaikutuksin.

Tekniikat, jalostus ja rehut kehittyvät

Kalankasvatuksen ravinnekuormitusta ovat vähentäneet ruokintatekniikoiden ja rehun koostumuksen parantaminen.

Kirjolohta on myös jalostettu niin, että se kykenee hyödyntämään syömänsä rehun tehokkaammin.

Luonnonvarakeskus on mukana EU:n AquaImpact-tutkimushankkeessa, jossa kehitetään eurooppalaista vesiviljelyä edelleen.

Suomessa kasvatettu kirjolohi on ympäristöjärjestö WWF:n mukaan vastuullista syötävää jo nyt.

WWF näyttää punalihaiselle kalalle vihreää valoa Kalaoppaassaan, jossa järjestö luokittelee eri kalat niiden ympäristövaikutusten mukaan.

(kuva) Suomessa myydään vuosittain noin 47 miljoonaa kiloa kirjolohta ja lohta. Määrästä 11 miljoonaa kiloa on kotimaassa kasvatettua kirjolohta.
Kuva: Caroline Attwood/Unsplash

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia