Kansalliskirjasto vaalii tieteen historiaa

Modernin kemian isänä pidetään irlantilaista Robert Boylea (1627–1691), joka ensimmäisenä perusti työnsä kvantitatiivisiin tutkimuksiin.

Boyle julkaisi vuonna 1661 kirjan The Skeptical Chymist, joka merkitsi kemian syntyä nykyaikaisena tieteenalana.

”Hänen kuuluisa kirjansa on myös varhaisin kemian alan teos meidän kokoelmissamme”, kertoo Kansalliskirjaston kokoelmapäällikkö Harri Ahonen.

Vuodesta 1640 toiminut Kansalliskirjasto on Suomen tieteellisten kirjastojen lippulaiva.

Kirjasto tekee korvaamatonta työtä tiedehistoriamme ja kansallisen julkaisuperintömme säilyttäjänä.

Harri Ahosen hellävaroin käsittelemä aarre ei tosin ole englanninkielinen ensipainos vaan vuonna 1680 Genevessä painettu versio, joka on alkuperäisteoksen latinankielinen käännös. Kunnioitusta herättävä opus sekin.

”Kirjan alkuperä ei valitettavasti ole tiedossa. Varmaa kuitenkin on, että sitä on käytetty”, Ahonen sanoo ja esittelee sivuille tehtyjä merkintöjä.

Lahjoja ja ryöstösaalista

Kansalliskirjasto, joka vuoteen 2006 saakka toimi nimellä Helsingin yliopiston kirjasto, on Suomen vanhin ja suurin tieteellinen kirjasto.

Reilun 115 hyllykilometrin ja yli kolmen miljoonan teoksen kokoelma antaa erinomaisen kuvan siitä, mitkä alat ovat milloinkin olleet tutkimuksen painopisteitä ja missä historian vaiheessa on alettu tutkia ympäröivää maailmaa luonnontieteen keinoin.

Kirjaston arvoesineisiin kuuluvat inkunaabelit eli ennen vuotta 1500 painetut kirjat. Aikakautta leimasi uskonto, joten valtaosa vanhimmista teoksista edustaa teologiaa.

”Inkunaabelikokoelmiin sisältyy kuitenkin myös esimerkiksi lääketiedettä ja alkemiaa käsitteleviä teoksia”, Ahonen huomauttaa.

Ensimmäinen tieteellisin periaattein laadittu kasvikuvasto on peräisin 1500-luvulta. Kiehtova on myös ensimmäinen tunnettu kätilöntyöhön opastava, havainnollisesti kuvitettu teos.

(Kuva Kansalliskirjasto) Carl Ludvig Engelin suunnittelema Kansalliskirjaston rakennus on todellinen arkkitehtuurin helmi.

Lue numerossa 8/2016 ilmestynyt juttu Kansalliskirjastosta kokonaisuudessaan täältä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia