Kasvien muinais-dna kertoo ikivanhasta ruokavaliosta

Suomen suosituin vilja oli 1000-luvulla ohra, mutta myös rukiin viljely alkoi tuolloin yleistyä. Esimerkiksi Espoon Manbyn kylässä ensimmäinen ruis kylvettiin 1100-luvulla, ja viljely jatkui aina vuoteen 1556 eli kylän autioitumiseen asti.

Muun muassa tämä käy ilmi Turun yliopiston tutkijan Mia Lempiäinen-Avcin väitöskirjasta, jossa tämä selvitti suomalaisten 1000–1900-lukujen ruokavaliota arkeologian ja biologian keinoin.

Ohran dna-tutkimukset osoittivat, että suomalaisen kuusitahoisen ohran viljely oli maantieteellisesti hyvin keskittynyttä. Nuorempaa kaksitahoista ohraa viljeltiin tasaisesti maan eri osissa.

Lempiäinen-Avcin mukaan historiallisten kokoelmien kasvinäytteistä saadaan geneettisissä analyyseissa parhaat tulokset, jos kasvit on kerätty tuoreena ja kuivattu.

Hänen väitöstyönsä on ensimmäinen Suomessa tehty tutkimus, jossa muinais-dna:ta eristettiin arkeologisesta kasviaineistosta.

Muikkuja ja tattaria
Ihmisten käyttämästä ravinnosta kertovat myös hautalöydöt. Lappeenrantalaisesta Kappelinmäen kalmistosta löytyi tutkimuksessa 1500-luvun hauta ja sinne haudatun vainajan vatsasta tuhansia vadelmansiemeniä ja pienen muikkukalan luita.

Kotkan Ruotsinsalmen merilinnoituksen sotilaat puolestaan söivät 1700-luvulla venäläisen perinteen mukaista ruokaa, kuten hirssiä ja tattaria. Venäläiset kauppiaat toivat linnoitukseen myös hapankirsikoita, mausteita ja viikunoita joko suoraan Venäjältä tai kauempaa ulkomailta.

 

Kuvassa: Mia Lempiäinen-Avcin väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa 16. maaliskuuta 2019.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia