Keinopatina sinkkipinnoille hiilidioksidilla ja vedellä

Sinkkipinnoille voidaan luoda ympäristöä säästävä keinotekoinen patina hiilidioksidin ja veden avulla.

Tekniikan kehitti väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Aaretti Kaleva, jonka väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa 12. maaliskuuta.

Uusi menetelmä jäljittelee luonnollisen sinkkipatinan muodostumista, joka tapahtuu spontaanisti ulko-olosuhteissa.

Keinotekoisella valmistusmenetelmällä voidaan sen sijaan muodostaa hyvin määriteltyjä, kontrolloituja nano- ja mikrokokoisia karbonaattirakenteita sinkin pintaan.

Menetelmä myös lyhentää patinan muodostumisajan vuosista tunteihin.

Sopii moneen käyttöön

Keinopatinaa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi galvanointiteollisuudessa esikäsittelynä, joka parantaa korroosiokestävyyttä ja maalin tarttumista sinkkipintaan.

Nykyiset esikäsittelyt teollisuudenalalla ovat kemiallisia, mutta uudessa menetelmällä haitallisia kemikaaleja ei tarvita.

Kalevan mukaan tekniikalla on helppo valmistaa myös sinkkikarbonaattinanolankoja, jotka konvertoidaan lämpökäsittelyllä sinkkioksidinanolangoiksi.

Tällaisia lankoja voidaan käyttää monissa puolijohdesovelluksissa, kuten antibakteerisissa pinnoissa, kaasusensoreissa ja aurinkopaneeleissa.

Kalevan tutkimusta rahoitti SSAB Europe Oyj. Hänen muita yhteistyökumppaneitaan olivat turkulainen Top Analytica Ab ja Bordeaux’n yliopisto.

Aaretti Kaleva työskentelee nesteanalysaattoreita valmistavassa ColloidTek Oy:ssä.

Lisäksi hän on konsulttina mukana Tampereen yliopiston jatkoprojektissa, jossa tutkitaan keinopatinan hyödyntämistä eri sovelluksissa.

(Kuva Thanida Dharmajiva) Hiilidioksidin hyödyntämistä on tutkittu esimerkiksi polttoaineiden valmistamisessa, polymeerien syntetisoinnissa ja mineralisaatiosovelluksissa, mutta Aaretti Kalevan idea keinopatinasta on uusi.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia