Kemianluokka Gadolinissa tutkittiin mustaa hiiltä

Helsingin luonnontiedelukiolaiset tekivät opintokäynnin Kemianluokka Gadoliniin ja paneutuivat tutkimaan mustaa hiiltä.

Helsingin yliopiston Gadolin-luokan eteen on keväisenä iltapäivänä kerääntynyt oppilaita ja opettajia Helsingin luonnontiedelukiosta.

Alkamassa on odotettu, pitkään yhdessä suunniteltu toiminnallinen opintokäynti. Sen aiheena on arktisilla alueilla jäätikköä sulattava musta hiili, joka on myös suurkaupunkeja piinaava ilmansaaste.

Arktiset alueet ovat olleet lukiossa lukuvuoden teema, sillä Suomi on toiminut Arktisen neuvoston puheenjohtajana ja nostanut mustan hiilen erityisesti esille.

Gadolinin ohjaaja Noora-Kaisa Rantanen esittelee aluksi vetokaappiin rakentamaansa tutkimusasetelmaa.

Demonstraatiossa tutkitaan, onko jäätikön pinnan värillä vaikutusta sen sulamiseen. Ohjaaja on ripotellut toiselle puolelle lumilohkaretta hienojakoista hiiltä, toinen puoli on puhdas.

”Kun kytken lämpölampun päälle, lämpötila-anturit alkavat mitata lämpötilan kehitystä lumen eri kohdissa. Palataan myöhemmin tarkastelemaan tietokoneelle piirtynyttä kuvaajaa”, Rantanen opastaa.

 

Kuinka lumen pinnan väri vaikuttaa lämpötilaan? Antureiden mittaamista muutoksista piirtyy kuvaaja tietokoneen näytölle. (Kuva: Oona Kiviluoto)

 

Kun yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen tutkija Mikko Äijälä on pitänyt tietoiskun mustasta hiilestä, lukiolaiset ryhtyvät kokoamaan omia spektrofotometreja legopalikoista ja led-lampuista Gadolin-ohjaaja Aukusti Koivun johdolla.

Näin havainnollistetaan sekä laitteen toimintaa että sen käyttöä ilmakehätutkimuksessa.

Työskentely on niin keskittynyttä, että vaikka käynti venähtää suunniteltua pidemmäksi, opiskelijat eivät huomaa koulupäivänsä jo päättyneen. Opettajat suhtautuvat venymiseen ymmärtäväisesti.

”Uusia kokeellisia töitä kehitettäessä työn kestoa on välillä vaikea arvioida. Oppilaat näyttävät kuitenkin viihtyvän todella hyvin”, arvioivat kemian lehtori Olga Sipilä ja fysiikan ja kemian lehtori Hanna Ylä-Mella.

Toista vuotta lukiota käyvän Esteri Tuomisen mielestä työpaja on onnistunut.

“Kivaa, että se yhdisti fysiikan ja kemian. Teoria ja työ yhdistyivät hyvin toisiinsa. Oli siistiä päästä tekemään erilaista kuin koululla, olisi voinut pidempäänkin puuhailla.”

Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö tiivistyy

Gadolinin ja Helsingin luonnontiedelukion seuraava tapaaminen on jo sovittu.

”Olisi hienoa, jos päästäisiin käyttämään laboratoriolaitteita ja tekemään töitä, joita lukiossa ei ole mahdollista tehdä, vaikka meillä monipuoliset välineet onkin”, opettajat sanovat.

”Yhteistyön kautta opiskelijoiden näkökulmat, oivallukset ja ymmärrys yli luonnontieteiden toivottavasti entisestään avartuvat ja yhä useampi suuntaa näille aloille.”

Toiminnallisten opintokäyntien lisäksi Gadolin tarjoaa lukioille monia tutkimuspohjaisesti kehitettyjä palveluja. Valmisteilla on tutkimus, jonka perusteella rakennetaan kaksi verkkokurssia lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyön tiivistämiseksi.

Kurssien avulla lukiolaiset voivat halutessaan suorittaa kemian yliopisto-opintoja ja lukea ne myöhemmin yliopistossa hyväkseen.

Kesällä Gadolinissa järjestetään lukiolaisille suunnattu kansainvälinen Globaalit haasteet -kurssi. Tarkoituksena on näin tarjota hyvät työkalut tulevaisuuden ilmastotutkijoille ja kemisteille, jotta he näkevät omat mahdollisuutensa spektrin kaikissa väreissä.

Oona Kiviluoto
Kirjoittaja on kemian tiedekasvatuksen koordinaattori Helsingin yliopistossa.

(Kuva: Oona Kiviluoto) Gadolin-ohjaajat Aukusti Koivu ja Noora-Kaisa Rantanen olivat mukana jo musta hiili -aiheisen opintokäynnin suunnittelussa. 

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia