Kemianteollisuus vaatii valtiolta satsausta TKI-rahoitukseen

Suomi on jäänyt tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden rahoittamisessa verrokkimaista pahasti jälkeen.

Tämä käy ilmi Kemianteollisuus ry:n teettämästä selvityksestä, jonka mukaan Suomen julkinen TKI-rahoitus on pudonnut alle vuoden 2007 tason.

Toimialajärjestö edellyttää valtiolta pikaisia toimenpiteitä. Ilman niitä edessä on vuonna 2023 todellinen pudotus, kun EU:n määräaikainen noin 600 miljoonan euron RRF-rahoitus päättyy.

Kemianteollisuus ry:n mukaan Suomi ei ilman riittävää julkista TKI-rahoitusta myöskään pääse ilmastotavoitteisiinsa eikä kemia omaan vuoden 2045 hiilineutraaliustavoitteeseensa.

”Kemianteollisuuden yrityksillä on tahtoa tehdä TKI-investointeja, mutta myös valtion pitää tehdä osuutensa”, tähdentää Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto tiedotteessa.

”Tutkimuksen mukaan puolet kemianteollisuuden yrityksistä jättäisi innovaatiohankkeensa tekemättä, jos julkista rahoitusta ei ole saatavilla. Valtion panostuksilla on erittäin suuri vipuvaikutus innovaatioihin ja sitä kautta hyvinvointiin ja ilmastotavoitteisiin.”

Kemianteollisuus satsaa tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin vuosittain lähes puoli miljardia euroa.

“Verokannustetta laajennettava”

Järjestö esittää TKI-rahoituksen nostamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tästä kaksi kolmasosaa olisi yritysten ja yksi kolmasosa julkista rahoitusta.

Rahoitus tulee Kemianteollisuuden mukaan toteuttaa sekä suorilla avustuksilla että laajennetulla verokannusteella.

Verovähennysoikeus kattaa nykyisin vain yritysten ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön, mutta se olisi laajennettava koskemaan myös yritysten omaa toimintaa ja yritysten välistä TKI-toimintaa, kuten liki kaikissa muissakin OECD-maissa.

Vuosittaisen 200 miljoonan euron lisäsatsauksen julkiseen TKI-rahoitukseen valtio voisi Kemianteollisuuden mukaan hankkia esimerkiksi myymällä hallitusti omistuksiaan.

Järjestö kannattaa myös määräaikaisen TKI-rahoituslain säätämistä. Tämä takaisi yli hallituskausien ulottuvan pitkäjänteisen rahoituksen.

”Kasvavan TKI-rahoituksen ohella on päästövähennysten kannalta kriittisen tärkeää myös uusien teknologioiden käyttöönotto täydessä mittakaavassa”, Aalto sanoo.

”Tämä edellyttää sitä, että yritykset näkevät Suomen toimintaympäristönä, johon kannattaa investoida.”

(Kuva Adobe Stock) Vahva tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on myös ilmastokamppailussa pärjäämisen edellytys, Kemianteollisuus korostaa.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia