Koronatestit ketteröityvät

Koronatestejä käytetään moneen tarkoitukseen. Esille ovat viime aikoina nousseet varsinkin nopeat menetelmät, joilla voitaisiin esimerkiksi napata supertartuttajat heti kiinni.

Katja Pulkkinen

Koronaepidemia kiihdyttää jälleen vauhtiaan, mutta niin tekevät myös testien valmistajat, testaajat ja tulosten tulkitsijat.

Synlab Suomi Oy:n uudessa koronatestauskeskuksessa Helsingin Kivihaassa pystytään analysoimaan jo yli 10 000 näytettä päivässä. Määrä kipuaa edelleen kohti 20 000:n maksimikapasiteettia.

Synlab on maan suurin koronatestaaja, jonka linjasto perustuu geenimonistus- eli pcr-testeihin.

”Koskaan aiemmin ei ole ollut näin paljon tarvetta yhdelle yksittäiselle testille. Synlabissa on siksi keskitytty tämän prosessin optimointiin”, kertoo toimitusjohtaja Aarne Aktan.

”Kapasiteetti on nyt kunnossa, reagensseja varastossa ja läpimenoajat nopeita, keskimäärin 3,4 tuntia. Olemme siis jossakin klassisen keskuslabran ja vieritestauksen välimaastossa.”

Seuraavaksi yhtiö on kääntänyt kehitystyönsä painopisteen koronamuunnosten tunnistamiseen. Aktanin mukaan tavoitteena on, että testit saadaan tunnistamaan mahdollisimman monta virusvarianttia.

Menetelmät monipuolistuvat

Automatisoidun, tehdasmaisen laboratoriotoiminnan rinnalle nousevat parhaillaan vieritestit, jotka sopivat hajautetumpaan testaukseen.

Niiden idea on, että ihmisiä voidaan testata kenttäoloissa helposti, nopeasti ja edullisesti.

Nopeita vieritestejä kehitetään kaikissa testityypeissä, kertoo diagnostiikka-alan asiantuntija, JouZeNet Consulting Oy:n toimitusjohtaja Jouko Haapalahti.

”Pcr-vieritestien nopeus on jo 15 minuuttia. Enemmän kilpajuoksua käydään kuitenkin immunologisissa eli antigeeni- ja vasta-ainetesteissä”, Haapalahti sanoo.

”Tyypillinen immunotesti valmistuu sekin nyt noin vartissa. Antigeenitesteissä on päästy viiteen minuuttiin, etenkin jos tulos on positiivinen.”

Varsinkin antigeenipikatestejä valmistetaan valtavia määriä.

Esimerkiksi diagnostiikkajätti Abbottin in vitro -diagnostiikan liikevaihto kasvoi vuoden 2020 viimeisen neljänneksen aikana 110 prosenttia. Pelkästään kaksi antigeenipikatestiä toivat yhtiön kassaan 1,6 miljardia dollaria, Haapalahti kertoo.

Hän veikkaa, että jatkossa myös rokotussuojan seurantaan tarkoitetut, neutraloivien vasta-aineiden osoittamiseen perustuvat pikatestit yleistyvät voimakkaasti.

Juttu koronatestien viimeaikaisesta kehityksestä julkaistiin numerossa 2/2021. Koko jutun voit lukea täältä.

(Kuva Aki Rask) Koronatestejä tehdään vielä vuosia, toki pienemmällä volyymillä, sanoo Synlab Suomen toimitusjohtaja Aarne Aktan. ”Toivottavasti jo ensi syksynä testaamista tarvitaan vähemmän kuin nyt.”

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia