Kössin kuono on sataprosenttisen herkkä koronatesti

Maailman ensimmäiset koronakoirat ovat aloittaneet työharjoittelunsa Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Onnistuneesti suoritettu koronakoirakoulu ennakoi espanjanvinttikoira Kössille ja muille nelijalkaisille analysaattoreille menestyksekästä uraa.

Purkkiratavaihe osoitti koirien kyvyt, kertoo Helsingin yliopiston tutkimuskoordinaattori ja Wise Nose -yhdistyksen toiminnanjohtaja Susanna Paavilainen.

Toimittaja Anni Turpeinen haastatteli häntä juttuun, joka ilmestyy lokakuun Kemia-lehdessä.

”Koronaviruksen aiheuttamat spesifit aineenvaihduntatuotteet ja niiden hajoamistuotteet olivat koirille helppo haju tunnistaa”, Paavilainen sanoo.

Hajukoiria kouluttava yhdistys on ennen korona-aikaa opettanut koiria tunnistamaan muun muassa homeen ja syövän hajuja.

Malagan moottoritien varrelta pentuna pelastettu Kössi on jo harjaantunut mestarinuuhkija. 9-vuotias monilahjakkuus on tunnistanut nakkipalkalla hometta, luteita, rottia ja syöpiä.

Sars-cov-2-viruksen aikaansaama haju on koko maailmalle uusi, ja sen erottaminen on Paavilaisen mukaan koiralle yksinkertaista.

Jo lähtökohdiltaan koira on ylivertainen sensori: sillä on keskimäärin 220 miljoonaa hajusolua, ja se pystyy erottelemaan tuhansia erilaisia hajuja.

”Joka ikinen positiivinen näyte bongattu”

Harjoitteluradalle sijoitetut purkit sisältävät joko virtsaa tai nenänielu- tai ihosivelynäytteitä terveiltä ihmisiltä, tavallista flunssaa sairastavilta ja koronapotilailta.

Koirien tehtävänä on löytää muiden joukosta koronapositiiviset purkit.

”Tähän asti koirat ovat bonganneet joka ikisen positiivisen näytteen.”

Se tarkoittaa, että ”koiratestin” herkkyys on täydet sata prosenttia.

Koirien tarkkuus puolestaan vaihtelee 85 ja 98 prosentin välillä.

”Eli koira osoittaa joskus positiivisiksi näytteitä, jotka on pcr-testillä todettu negatiivisiksi.”

Rotu ei ratkaise

Rodulla ei ole merkitystä siinä, kuinka hyvä koirasta työssä tulee. Kössin kollegoista Miina on labradorinnoutaja, Valo saksanpaimenkoira ja ET valkoinen paimenkoira.

”Koiran menestyminen hajukoirana on eniten kiinni sen historiasta ja motivaatiosta. Esimerkiksi Kössi oppi koronahajun seitsemässä minuutissa.”

Pioneerinelikon totuttautumisvaihe uuteen ympäristöön kestää vuoden loppuun asti.

Jos kaikki menee suunnitellusti eli koirat kykenevät toimimaan myös ruuhkaisen kentän hyörinässä, ne pääsevät aloittamaan pestinsä viruksenkantajien tunnistajina alkuvuodesta 2021.

Lisää tukea kaivataan

Wise Nose -yhdistyksellä on peruskoulutuksessa jo kymmenkunta uutta koronakoiraa.

Ongelmana on kuitenkin rahoitus. Koirien kouluttaminen ei ole ilmaista, vaikka sitä onkin hoidettu pitkälti vapaaehtoisvoimin.

”Mutta jos halutaan tuloksia, viikonloput eivät riitä, vaan kouluttajien pitää sitoutua työhönsä täyspäiväisesti. Eivätkä he elä ilman palkkaa”, Paavilainen sanoo.

Ensimmäisten koronakoirien koulutukseen yhdistys sai sponsoriksi Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy:n. Nyt kaivataan lisää tukijoita, jotta toimintaa voidaan jatkaa.

Koneellinen ”nenä” tulossa

Suomessa on hiljattain kehitetty myös koneellinen vastine koronakoirien kuonolle. Tamperelainen DSA Deep Sensing Algorithms odottaa innovaatiostaan jättimenestystä.

Viruksen ”haistavasta” koronatestistä kerrotaan ensi viikolla Kemia-lehdessä. Anni Turpeisen artikkeli julkaistaan myös lehden nettisivuilla 14. lokakuuta.

(Kuva: Anna Hielm-Björkman) Kössi purkkiradalla. Koronapositiivisen purkin osoittaminen muiden joukosta on sille helppo nakki.

Aiheesta aiemmin:

Koronakoirat lentokentälle koulutustuen turvin

Koira haistaa koronaviruksen

Kössi haistaa syövän merkit

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia