Kuikka teki kemististä lintumiehen

Alkon laboratorionjohtaja Pekka Lehtonen on henkeen ja vereen lintumies, joka suojelee, tutkii ja valokuvaa siivekkäitä melkein toiseksi työkseen.

Kuu-vi, kuu-vi! Kuu-vi, kuu-vi!

Kuovin kantava soidinlaulu on käynyt luonnossa aina vain harvinaisemmaksi. Alkon laboratoriossa kuultuna mollisävyinen huuto suorastaan hätkähdyttää.

Ei pitkäkoipisia siivekkäitä sentään valtionyhtiön tiloissa näy liitelevän, vaan kiljaisut kajahtavat laboratorionjohtaja Pekka Lehtosen kännykästä.

”Kuovi on vuoden lintu 2011, joten se on minulla nyt soittoäänenä”, selittää Lehtonen ja harmittelee samaan hengenvetoon komean koukkunokan kohtaloa.

Kuovin kannat ovat erityisesti eteläisessä Suomessa taantuneet huolestuttavasti.

Linnun elinympäristö on soiden ja niittyjen huvetessa kutistunut, eikä se tehomaatalouden puristuksessa tahdo löytää pesäpaikkaa pelloiltakaan.

Talvehtimisalueillaan Euroopan länsirannikolla kuovit taas joutuvat yhä useammin metsästäjien saaliiksi.

Vastuu maanosan suurimman kahlaajan hyvinvoinnista kuuluu paljolti meille, sillä lähes kolmasosa eurooppalaiskuoveista on syntyperäisiä suomalaisia.

”Kyntäjien ja kylväjien pitäisi aina muistaa kiertää kuovin pesät. Kuovihavainnoistakin on hyvä ilmoittaa BirdLife Suomi ry:lle”, vetoaa Lehtonen, intohimoinen lintujen suojelija ja ennen kaikkea palkittu kuvaaja, jonka otokset ovat tuttuja niin lehtien palstoilta kuin kirjojen sivuiltakin.

Lintuja linssin läpi

Lehtosen matka lintumieheksi alkoi kamerasta.

Linnut tosin olivat olleet osa hänen elämäänsä polvenkorkuisesta, sillä opettajaisä vei ahkerasti jälkikasvuaan retkeilemään sekä Pohjois-Helsingin metsiin Viikkiin että joutsalaisen kesämökkisaaren luontoon.

Leo Lehtosesta tuli vähitellen lähes ammattiornitologi, joka kirjoitti useita lintukirjoja ja väitteli kuikan biologiasta.

Nuorempi Lehtonen kuitenkin innostui höyhenpukuisista vasta päästyään katsomaan niitä ”linssin läpi”.

”Kun 15-vuotiaana sain ensimmäisen kamerani, käytetyn Exakta-peiliheijastuskameran, sen jännittävä tekniikka oli se ensisijainen kiinnostuksen kohteeni. Vasta myöhemmin, kun aloin tähtäillä objektiivia kohti lintuja, huomasin, että ne vasta kiehtovia ovatkin.”

Suonteenjärven mökillä kameran etsimeen osui luontevimmin kuikka, jonka havainnointiin poika oli isänsä apuna jo tottunut. Uljas vesilintu vei nuoren miehen mennessään.

Mustavalkoista filmiä paloi metritolkulla ja pimiössä kului tunti poikineen.

Filmi on vuosien vieriessä vaihtunut värilliseen ja lopulta korvautunut digitaalisella vastineellaan.

Harrastelijasta on puolestaan tullut mestari, joka kykenee vangitsemaan kuviinsa lintujen fyysisen ilmiasun lisäksi myös niiden selittämättömän tenhon.

”Kokemus opettaa”, kuvaaja itse sanoo vaatimattomasti.

”Jos ei muuta, ainakin sen, että lintuja kuvatessa pitää olla valmiina koko ajan. Tilanne voi olla ohi kolmessa sekunnissa.”

Sittemmin kuikasta on tullut Lehtoselle myös tieteellisen mielenkiinnon kohde, ja hän on seurannut isänsä jalanjälkiä kuikkatutkijana, joka luennoi aiheesta mielellään.

Juttu Pekka Lehtosesta on julkaistu osana Kemistin kääntöpuoli -sarjaa numerossa 4/2011. Pääset lukemaan koko jutun täältä.

Lintumiehestä kuikkakirjailijaksi

Jutun ilmestymisen jälkeen Pekka Lehtosesta on tullut myös kuikkakirjailija. Lehtosen ja Martti Perämäen teos Lähikuvassa kuikka (Gaudeamus, 2019) esittelee muinaisen alkulinnun elämää jäidenlähdöstä syysmuuttoon.

Kirja kertoo kiehtovasti muun muassa kuikkien tapakulttuurista. Kun parveen liittyy uusi yksilö, se käy tekemässä nokkatervehdyksen parven etummaiselle linnulle.

Kuikat ovat muutenkin hyvin sosiaalisia ja pitävät toisiinsa jatkuvaa yhteyttä pienin rupatteluäänin, kirjasta selviää.

(Kuva Pekka Lehtonen) Hattu päästä kuikan edessä. Lintu on asuttanut maapalloa jo 40 miljoonaa vuotta. Suonteenjärven kuikkapariskunta on Pekka Lehtosen tuttavia vuosien takaa.


 

Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:

  • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia