Kun ilmastonmuutos etenee, viljan kylvöä kannattaa aikaistaa

Jotta Suomen peltojen viljasadot voidaan turvata myös ilmastonmuutoksen voimistuttua, kylvöjä kannattaa aikaistaa.

Lisäksi on parasta käyttää lajikkeita, joilla on lyhyt kukintaa edeltävä ja pitkä kukinnan jälkeinen kasvuaika.

Näin sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Nina Pirttioja, joka selvitti asiaa väitöstutkimuksessaan.

Pirttioja kehitti työssään menetelmän, jolla voidaan tutkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioivia malleja. Menetelmä perustuu herkkyysanalyysiin.

Tutkija sovelsi työkalua malleihin, joilla arvioidaan viljasatoja.

Sopii moniin ilmastoskenaarioihin

Pirttiojan menetelmässä muodostetaan vaikutusvastepintoja eli kuvioita, jotka korkeuskäyrien tapaan kuvaavat satomallien herkkyyttä lämpötilan ja sademäärän muutoksille.

Ilmastonmuutoksen vaikutusarviot ovat tyypillisesti sidottuja valittuihin ilmastoskenaarioihin, joihin liittyvän epävarmuuden ilmentäminen on vaikeaa.

”Vaikutusvastepintoja käytettäessä tulokset eivät ole kytköksissä mihinkään tiettyyn ilmastoskenaarioon, vaan menetelmällä saadaan laajempi käsitys mallin käyttäytymisestä erilaisissa ilmasto-olosuhteissa”, Pirttioja kertoo.

”Vaikutusvastepintoja voidaan sitten yhdistellä esimerkiksi todennäköisyyspohjaisten ilmastoskenaarioiden kanssa, jolloin pystytään arvioimaan esimerkiksi todennäköisyyttä sille, voidaanko tiettyjä viljansadon tavoitetasoja enää saavuttaa ilmastonmuutoksen edetessä.”

Lämpötilan nousu kurittaa viljakasveja

Pirttioja selvitti ilmastonmuutoksen vaikutuksia viljan satoihin kasvuoloiltaan erilaisissa viljelykohteissa Suomessa, Saksassa ja Espanjassa.

Tarkastelussa oli 26 vehnän satomallia, joita vertailtiin keskenään, sekä yksi ohran satomalli.

Mallinnuksen mukaan viljasadot kärsivät lämpötilan noususta ja sademäärän laskusta ja hyötyvät sademäärän kasvusta.

Ilmastonmuutoksen seuraukset eivät kuitenkaan ole kaikkialla samanlaiset.

Suomessa lämpötilan muutokset vaikuttivat satoon sademäärää enemmän. Espanjassa tulokset olivat päinvastaiset.

Myös yksittäisten mallien tulokset saattoivat poiketa toisistaan suurestikin.

Nina Pirttiojan väitöskirja Sensitivity of Cereal Yields to Climate Change: Estimating Risks and Exploring Adaptation tarkastetaan Helsingin yliopistossa 3. syyskuuta 2021.

(Kuva Scanstockphoto) Aikainen lintu nappaa madon, aikainen kylvö pelastaa viljasadon, kun ilmastonmuutos yltyy nykyistä pahemmaksi.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia