Maija Akselasta luonnontieteiden tiedekasvatuksen professori

Tutkimusjohtaja, professori Maija Aksela aloitti toukokuun alussa kutsusta Helsingin yliopiston luonnontieteiden tiedekasvatuksen professorina (science education), nk. LUMA-tiedekasvatuksen professorina. Helsingin yliopisto on perustanut uuden professorin tehtävän vahvistaakseen tiedekasvatusta Suomessa.

Professuuri on alallaan Suomen ensimmäinen, maailmalla niitä on jonkin verran huippuyliopistoissa. Hänet todettiin kansainvälisessä arvioinnissa siihen kiistatta päteväksi. Hänellä on jo yli 20 vuoden ura kansallisessa ja kansainvälisessä tiedekasvatuksessa, sen opettajankoulutuksessa ja tutkimuksessa.

Tiedekasvatuksen päämäärä on Akselan mukaan luonnontieteisiin liittyvän osaamisen vahvistaminen ja luonnontieteisiin innostaminen kestävän tulevaisuuden edistämisessä varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Toiminta voidaan aloittaa mahdollisimman aikaisin lapsuudessa ja mielellään yhdessä perheen kanssa, jos mahdollista.

”Pienikin lapsi voi oppia tieteen kieltä, kunhan sitä käytetään lapselle mielekkäissä toiminnallisissa yhteyksissä”, Aksela sanoo.

”Lapsi on luonnostaan pikkututkija.”

Maija Aksela on vuodesta 2013 johtanut muun muassa pienten lasten tiedekasvatuksen tutkimusohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää innostavia malleja lasten ja perheiden tiedekasvatukseen. Yli sukupolvien tapahtuva oppiminen on yksi tuoreen mummin sydäntä lähellä oleva tutkimuskohde: Miten esimerkiksi isovanhemmat ja lapsenlapset voivat yhdessä oppia luonnontieteitä vaikkapa kasvokkain tai virtuaalisesti tiedekerhoissa?

Pienten lasten tiedekasvatus kuuluu osana Akselan johtamaan 11 yliopiston yhteistyöverkostosta muodostuvan LUMA-keskus Suomen keskeiseen toimintaan, jolla on opetusministeriön myöntämä valtakunnallinen tehtävä.

Sen uusimmassa kansallisessa, opetusministeriön rahoittamassa LUMA2020 –ohjelmassa  pyritään löytämään relevantteja uusia ratkaisuja ja toimintamalleja innostaa suomalaislapsia ja -nuoria luonnontieteiden pariin. Siinä yhteistyössä mukana on 160 valittua oppimisyhteisöä –päiväkotia ja koulua – varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja yli 50 toimijaa eri yliopistoista sekä elinkeinoelämästä.

Ohjelman puitteissa kehitetään tutkimuspohjaisesti ja yhteisöllisesti innostavia uusia opiskelutapoja, esimerkiksi luonnontieteiden ja taiteen sekä kestävän kehityksen kontekstissa, niin kasvokkain kuin virtuaalisesti. Ohjelma tukee nykyisiä opetussuunnitelman perusteita, joissa muun muassa kestävä kehitys, eheyttävä ja monialainen opetus korostuu.

”Haluamme tarjota oivaltamisen ja onnistumisen iloa kaikille”, Aksela kuvailee.

Nykytutkimusta tutuksi tulevaisuuden tekijöille

Osallistavaa ja yhteisöllistä tiedekasvatusta voidaan toteuttaa monin eri tavoin formaaleissa, non-formaaleissa ja in-formaaleissa oppimisympäristöissä. Maija Aksela kannustaa lapsia ja nuoria kysymään ja ihmettelemään, kuten myös tutkijat tekevät.

Monitieteisen tiedekasvatuksen tavoitteena on myös erilaisten tieteissä tarvittavien nk. tulevaisuuden taitojen, kuten päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn, kriittisen ajattelun, yhteisöllisyyden ja luovuuden, vahvistaminen, esimerkiksi lukio-korkeakouluyhteistyössä. Se on yksi LUMA-tiedekasvatuksen kehittämis- ja tutkimuskohteita.

Kemiataustaisella Maija Akselalla kemia ja sen mielekäs opettaminen on sydämessä. Hänelle kaikki luonnontieteet ovat tärkeitä, ja hän pyrkii työssään niitä edistämään tasapuolisesti. Osallistava tiedekasvatus, joka on myös keskiössä Helsingin yliopiston uudessa strategiassa on Akselan mukaan entistä tärkeämpää.

”Nykypäivän lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä. Luonnontieteiden ja niiden luonteen ymmärtäminen auttaa jokapäiväisessä elämässä ja päätöstenteossa. Heidän on tärkeä tuntea suomalaista nykytutkimusta ja sen mahdollisuuksia. Pyrimme edistämään erilaisia relevantteja tapoja tutustua luonnontieteisiin, innovaatioihin sekä erilaisiin mahdollisuuksiin tulevaisuudessa, muun muassa ammattikuviin. Luonnontieteiden osaajia tarvitaan entistä enemmän eri tieteenaloilla muun muassa globaalien haasteiden ratkaisemisessa. Luonnontieteet tuo ratkaisuja ja niiden ymmärtäminen voi lievittää esimerkiksi ilmastoahdistusta!”

Professorilla on itselläänkin kokemusta siitä, kuinka esimerkin voima vaikuttaa lapseen.

”Olen aina ollut kiinnostunut luonnosta. Kemian opettajani sai minut löytämään kemian kiehtovuuden luonnossa ja maailmankaikkeudessa, ja vanhempani kannustivat minua opiskelemaan niin pitkälle kuin vain pystyt”, Aksela kertoo ja haluaa erityisesti kiittää kaikkia häntä vuosien varrella tukeneita ja lukuisia yhteistyötahoja.

”Opettajat innostavia tiedelähettiläitä”

Luonnontieteiden tiedekasvatuksen professuuri on sijoitettu Helsingin yliopiston kemian osastoon. Näin Akselan on helppo jatkaa myös kemian opettajankoulutusyksikön ja kemian tiedekasvatuksen tutkimusympäristön Kemianluokka Gadolinin johtajana. Tutkimus, opetus ja käytäntö kulkee hänen työssään käsi kädessä.

Hänellä on myös meneillään useita yhteisöllisiä kemian tiedekasvatuksen tutkimushankkeita yhteistyössä kansallisen ja kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa. Ne liittyvät muun muassa ilmastoon, kemian tieteen luonteeseen ja digitalisaatioon. Parhaillaan hän rakentaa tiedeyhteisön, elinkeinoelämän ja opettajien kanssa tutkimuspohjaisesti yhdessä Kemia nyt ja tulevaisuudessa -verkkokurssia.

Maija Aksela on noin 30-vuotisen uransa aikana nähnyt tiedekasvatuksen aseman vahvistuvan Suomessa. Myös luonnontieteiden opetus on kulkenut positiiviseen suuntaan. Luonnontieteet ovat saaneet enemmän painoa opettajankoulutuksessa, ja esimerkiksi kemian aineenopettajien määrä on kasvanut.

Kehitettävääkin toki on, esimerkiksi siinä, miten yhä useampi nuori saataisiin kiinnostumaan luonnontieteiden opiskelusta ja mielekkään kokeellisen opetuksen vahvistamisessa. Yksi keino tähän olisi Akselan mielestä oppijalähtöisten opetustapojen tutkimuspohjainen kehittäminen, esimerkiksi oppijan kysymyksistä lähtevän toiminnallisen opetuksen ja virtuaalisten ratkaisujen kehittäminen niiden tueksi.

Innostavia tiedekerhoja hän toivoo joka kouluun tai kirjastoon. Sitä kautta jokainen löytäisi itselleen sopivan tavan opiskella tai harrastaa luonnontieteitä. Hän itse aloitti ensimmäisen kemian tiedekerhon pitämisen noin 30 vuotta sitten ja on nähnyt sen vaikutuksen innostajana.

Professori korostaa erityisesti opettajien roolia ”innostavina tiedelähettiläinä”. Hän muistuttaa, että jokainen opettaja vaikuttaa noin sata vuotta, ensin oman aikansa ja sitten tulevien oppilaidensa kautta.

”On tärkeää, että opettaja tärkeänä vaikuttajana on hyvin sekä luonnontieteiden että niiden oppimisen uusimman tutkimustiedon äärellä ja hyvässä vuorovaikutuksessa yliopistojen kanssa. Siinä molemmat osapuolet oppivat toisiltaan.”

Yhteistyön merkityksen hän tiivistää LUMA-keskusten mottoon.

”Yhdessä olemme enemmän.”

Lue lisää VirtuaaliLUMA-toiminnasta ja Kemianluokka Gadolinista.

(Kuva: Helsingin yliopisto)

 

Tilaa Kemia-lehti, saat lahjaksi käsidesin!

  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 29 euroa
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
  • Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa
  • Saat lahjaksi innovatiivisen, kotimaisen Nolla-käsidesin. Lue lisää: Käsidesivaahto tehoaa myös koronavirukseen.
  • Kampanja jatkuu 30.6.2020 asti.

Katso lisätiedot ja tartu tarjoukseen.

Tilaamalla lehden tuet kotimaista työtä, tutkimusta ja journalismia.

 

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia