Matilda-ilmiö jätti naiset pimentoon

Kemian alalla työskennelleet naiset puursivat pitkään miesten varjossa. Niin kutsuttu Matilda-ilmiö johti usein siihen, että naiskemistit päätyivät kykyjään vaatimattomampiin tehtäviin.

Kalevi Rantanen

Kun puhutaan alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kehittämisestä, nostetaan yleensä ensimmäisenä esiin venäläinen Dmitri Mendelejev (1834–1907).

Yksityiskohtaisessa historiankirjoituksessa Mendelejevin rinnalla mainitaan useita muitakin, kuten saksalaiskemisti Lothar Meyer (1830–1895).

Hyvin harvoin on muistettu Julia Lermontovaa (1846–1919). Hän tutki sitä, miten erottaa toisistaan platinaryhmän metallit rutenium, rodium, osmium, iridium ja platina. Hänen työllään oli huomattava merkitys, kun jaksollista järjestelmää vietiin eteenpäin.

Pietarilaissyntyinen Lermontova suoritti tohtorintutkinnon Göttingenin yliopistossa Saksassa vuonna 1874. Hänen väitöskirjansa käsitteli metyyliyhdisteitä.

Hieman aiemmin samana vuonna väitteli Zürichin yliopistossa erään tolueenihapon synteesistä suomalainen Lydia Sesemann (1845–1925).

Nämä kaksi olivat tiettävästi ensimmäiset naispuoliset kemian tohtorit koko maailmassa. Kiinnostavaa on, että eläessään Julia Lermontova sai kyllä tunnustusta kollegoiltaan, jotka kaikki olivat miehiä. Sitten hänet unohdettiin.

Matteus-ilmiön kielteinen puoli

Julia Lermontova on ollut yksi niin sanotun Matilda-ilmiön uhreista.

Käsitteen on kehittänyt Cornellin yliopiston tiedehistorioitsija Margaret W. Rossiter muunnoksena Matteus-ilmiöstä.

Matteus-ilmiö tarkoittaa maineen ja kunnian perusteetonta kasaantumista yhdelle tutkijalle tai keksijälle. Käsitteen muotoili yhdysvaltalainen sosiologi Robert K. Merton 1960-luvulla.

Ilmiö sai nimensä tunnetusta raamatunlauseesta Jolla on, sille annetaan… jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on.

Margaret Rossiter havaitsi 1990-luvulla, että naisten kohdalla on usein toteutunut Matteus-ilmiön kielteinen puoli. Naistutkijat ovat joutuneet kykyjään heikompiin tehtäviin. Lisäksi heiltä on viety tunnettuus, jos ei elinaikanaan niin myöhemmin.

Uudella käsitteellä Rossiter kunnioitti Matilda Joslin Gagen (1826–1898) elämäntyötä. Gage oli yhdysvaltalainen suffragetti eli naisten äänioikeutta ajanut aktivisti.

Vuonna 1870 julkaistussa kirjassaan Woman as Inventor Gage kertoi naisten keksinnöistä, jotka miehet olivat panneet omiin nimiinsä.

Tunnetuin esimerkki on puuvillaloukku. Loukun kehitti Catharine Greene, mutta laitteen keksijänä esiteltiin ja sen patentin sai mies, Eli Whitney.

Britannian kemian seura Chemical Society julkaisi vuonna 1947 British Chemists -otsikoidun matrikkelin, joka sisälsi merkittävien kemistien lyhyitä elämäkertoja. Kaikki olivat miehiä.

Vielä viime vuosisadan alkupuolella kemian alan naisista vaiettiin usein lähes täysin johtavissakin tiede- ja teollisuusmaissa.

Unohdettuja kemistinaisia ovat sittemmin kaivaneet esiin kanadalaiset tutkijat, fyysikko Marelene Rayner-Canham ja kemisti Geoff Rayner-Canham. Kaksikko on löytänyt yhteensä 896 vuosina 1880–1949 toiminutta kemistinaista ja koonnut heidän tarinansa kirjoihin ja kansiin.

Unohtamisen historia on kuitenkin yhtä pitkä kuin kemiallisen osaamisen. Kemia-lehdessä 2/2022 ilmestynyt juttu esittelee unohduksiin jääneitä naiskemistejä useilta vuosituhansilta.

Tiesitkö, että jopa ensimmäinen nimeltä tunnettu kemian teknologi oli nainen? Tappūti-Belat-ekalli eli ja työskenteli Assyriassa yli 1 200 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Voit lukea koko jutun täältä.

(Kuva) Naiset esiin! Ranskalainen alkemisti Marie Meurdrac kirjoitti jo 1650-luvulla kemian kirjan, jossa hän muistuttaa, ettei älyllä ole sukupuolta. Kuva on yksityiskohta kirjan kannesta.


 

Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!

  • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 66 euroa.
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 44 euroa.
  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 18 euroa.
  • Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia