Miten reagoimme ilmastouhkaan?

TULEVAISUUS EI näyttäydy järin lupaavana. Eteläinen pallonpuolisko kokee jo lämmenneen ilmaston surullisia, katastrofaalisia seurauksia, kun myrskyt, tulvat, kuivuus ja metsä- ja maastopalot lisääntyvät.

Täällä pohjolassakin pakkasten hupeneminen sulattaa ikiroutaa ja arktisen alueen jääpeitettä. Tämä vaikuttaa pian monin tavoin elämäämme, ruoantuotantoomme ja luontoomme.

Yhteiskuntamme Euroopassa ovat jo saaneet sopeutua aavikoituvien Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maiden pakolaisvirtaan, eikä tämä ole käynyt helposti.

TÄLLÄ VUOSISADALLA pakolaisvirrat tulevat olemaan kymmen-, ellei satakertaisia.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat kuivuuskaudet ovat vaikeuttaneet ruoantuotantoa monissa maissa. Tämän on osoitettu olleen yksi tärkeä syy arabikevääseen ja Euroopan pakolaistulvaan.

Tilanne tulee pahenemaan vuosi vuodelta. Miten demokratiamme ja elämäntapamme tulevat sen kestämään?

Jo nyt vastakkainasettelu, vihapuhe ja rasismi nostavat päätään. Kuinka sitten, kun meille pyrkii satatuhatta tai miljoona pakolaista?

LUIN JOULUN ALLA uudelleen Leo Tolstoin Sodan ja rauhan ja jäin miettimään kirjailijan sanoja:

”Vaaran lähetessä kuuluu ihmisen sydämessä aina kaksi yhtä voimakasta ääntä, joista toinen sanoo järkevästi, että ihminen harkitsisi vaaran laatua ja punnitsisi keinoja, joilla sen voisi välttää. Toinen sanoo vielä järkevämmin, että on liian raskasta ja tuskallista ajatella vaaraa, koska asioiden arvaaminen ja tapausten pyörteistä pelastuminen ei ole ihmisen vallassa, joten on parasta kääntää selkänsä pahoille päiville ennen niiden tuloa ja pysyä hauskoissa ajatuksissa.”

Tolstoi kuvaa tilannetta vuonna 1812, kun Napoleonin joukot ovat marssimassa Moskovaan. Kaupungin kansalaiset eivät kykene reagoimaan tilanteeseen hyvissä ajoin, vaikka uhka on ilmiselvä.

TILANNE ON KUIN tätä päivää. Näin me suhtaudumme ilmastokriisiin.

Ihmiskunta on tiennyt jo kymmeniä vuosia, että ilmastonmuutos tulee ja muuttaa elinolojamme merkittävästi huonompaan suuntaan.

On kuitenkin helpompi unohtaa asia ja elää entiseen tapaan kuin luoda ratkaisuja kriisin estämiseksi.

Tämä on ymmärrettävää, kun puhutaan yksilöistä, joiden vaikutusmahdollisuudet ovat kovin rajalliset. Mutta entä kun päättäjät, joiden vastuulla on viedä yhteiskunta tulevaan, tuntuvat reagoivan samoin?

NÄIN SIITÄ HUOLIMATTA, että terveellisempi paikka sekä ihmisille että eläimille olisi maailma, jossa emme pilaa hengitysilmaamme polttamalla fossiilisia aineita, emme pahenna metsäkatoa, emme lisää jätevuoria, emme muuta meriä mikromuovikeitoiksi.

Sellaisessa Uudessa uljaassa maailmassa voi säilyä niin maa- kuin meriluonnon biodiversiteetti, mikä on ehdoton edellytys myös ihmiskunnan hyvinvoinnille.

Monitieteinen, riippumaton tutkimusyksikkö BIOS, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan, on julkaissut tiekartan tällaiseen maailmaan. Kannattaa tutustua raporttiin osoitteessa eko.bios.fi.

TYÖSKENTELIN 2000-LUVUN alussa Noviantin tutkimusjohtajana. Silloin pyrimme kehittämään metsäkemian teollisuudessa yhdessä VTT:n tutkijoiden kanssa CMC-selluloosan tuotantoprosessia biotekniikan keinoin.

Tavoitteemme ei ollut reagoida ilmastonmuutokseen. Sen sijaan päämäärämme oli ajan käytännön mukaan saada aikaan ympäristölle hellävaraisempi prosessi.

Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin kemianteollisuudessa ja muillakin prosessiteollisuuden aloilla vastuullisuus, kestävyys ja kierrätys ovat tärkeitä liiketoiminnan kehityksen suuntaviivoja.

Yksi tärkeä vaikutin tähän lienee ilmastonmuutos.

MITÄ ME AKTIVISTIMUMMOT haluamme sanoa teollisuudelle?

Kiitämme sitä vastuullisuudesta tilanteessa, jossa yhteiskunta ei vielä palkitse ilmastohyviksiä eikä rankaise pahiksia, vaikka se olisi verotuksen keinoin mahdollista.

Kannustamme teollisuutta jatkossakin pitkäjänteiseen suunnitteluun ja reagoimaan tuleviin uhkiin. Kun toimitte näin, rakennatte turvallista tulevaisuutta myös maailman lapsille ja lastenlapsille.

Anu Harkki

Molekyylibiologian tohtori, MBA Anu Harkki siirtyi eläkkeelle Luonnonvarakeskus Lukesta vuonna 2016. Hän on Aktivistimummojen perustajajäsen ja Climate Reality Leader -koulutuksen saanut ilmastoasiantuntija. (Kuva: Kimmo Harkki)

Mummojen manifesti

Joukko suomalaisia isoäitejä on perustanut Aktivistimummot-liikkeen, jonka tarkoitus on vaikuttaa sekä omien että maailman lastenlasten tulevaisuuteen.

Aktivistimummot korostavat kohtuutta, toivoa ja monimuotoisen luonnon tuomaa iloa hyvän elämän perustana.

Mummojen manifestilla kaksitoista perustajamummoa haastavat kaikki aikuiset ilmastonmuutosta hillitseviin tekoihin.

Voit liittyä aktivistimummojen ryhmään Facebookissa ja osallistua tapahtumiin.


 

Tartu huipputarjoukseen!

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia