Muinais-dna paljasti: kuppa levisi jo ennen Kolumbusta

Syfilistä eli kuppatautia on esiintynyt ympäri Eurooppaa selvästi aiemmin kuin on luultu, ilmenee tuoreesta muinaisgeneettisestä tutkimuksesta.

Havainto kumoaa käsityksen, jonka mukaan kupan toi vanhalle mantereelle vasta italialainen tutkimusmatkailija Kristoffer Kolumbus (1451–1506) miehistöineen.

”Dna-tutkimus osoittaa, että useampi kupan muoto oli jo Kolumbuksen aikoihin levinnyt laajalle aina pohjoisimpaan Eurooppaan saakka”, kertoo tutkija Kerttu Majander Helsingin yliopistosta.

Kolumbus kävi Amerikassa 1400-luvun lopulla. Pian sen jälkeen Euroopassa käynnistyi ankara kuppaepidemia.

Tutkitut vainajat eri maista

Kansainvälisessä tutkimushankkeessa syfilisbakteeria löytyi 1400–1700-luvuilla eläneiden eurooppalaisten luunäytteistä.

Ajoitus ei ole täysin tarkka, sillä ikähaitarit radiohiiliajoituksessa ovat suuria.

Luunäytteet saatiin vanhoista hautapaikoista, joissa on tehty arkeologisia tutkimuksia. Näytteet otettiin neljästä vainajasta eri maista.

Syfiliksen eli Treponema pallidum pallidum -bakteerin aiheuttama infektio löytyi Porvoosta vastasyntyneen tai keskenmenossa kuolleen lapsen luista.

Lapsen luissa oli syfilisbakteerin dna:ta huomattavia määriä.

Syfilisbakteeri tunnistettiin myös Viron Tarttoon haudatusta vainajasta.

Ennestään tuntematon sukulaisbakteeri

Syfilisbakteerin lisäksi tutkimuksessa löydettiin kaksi sen sukulaisbakteeria.

Turkulaisen vainajan jäänteistä tutkijat tunnistivat Treponema pallidum pertenue -bakteerin dna:n. Bakteeri aiheuttaa frambesiaa eli vaapukkasyylätautia, jota nykyään tavataan lähinnä trooppisessa ilmastossa.

Hollantilaisesta kaivauksesta löytyi sääriluu, jossa oli taudin aiheuttamia syöpymiä.

Luusta eristettiin dna:ta, joka kuuluu toistaiseksi tuntemattomalle syfiliksen lähisukulaiselle. Bakteeri on ilmeisesti myöhemmin hävinnyt.

Syfilis voi olla ikivanha tauti

Tutkijoiden mukaan syfilistä on voinut olla sekä Euroopassa että Amerikan mantereella jo ihmisen varhaishistoriassa.

Nyt tehdyt laskennalliset ajoitukset Treponema pallidum -bakteerin evoluutiosta viittaavat siihen, että sen alalajit ovat erkaantuneet vähintään 2 500 vuotta sitten.

Niiden esimuoto taas on saattanut kehittyä jo reilusti aiemmin. Amerikkaan se on voinut kulkeutua yli 10 000 vuotta sitten mantereen ensimmäisten asuttajien mukana.

Eurooppaan 1400-luvun lopussa ilmaantuneet bakteerilinjat ovat saattaneet kiertää Amerikan kautta takaisin alkulähteeseensä.

”Myöskään Euroopan sisällä itsenäisesti kehittyneitä muotoja ei voida sulkea pois”, Kerttu Majander arvioi.

Auttaa ennakoimaan epidemioita

Muinais-dna:n avulla on tutkittu myös esimerkiksi ruttoa, lepraa eli spitaalia ja tuberkuloosia.

Tutkimuksen tuloksista on hyötyä tämän päivän ihmisillekin.

“Muinaisten taudinaiheuttajien tutkimuksen avulla voidaan paremmin ennakoida, millaisia mutaatioita taudinaiheuttajat voivat kehittää ja mitkä olosuhteet ihmisten elinoloissa johtavat epidemioihin”, sanoo tutkimushanketta johtava professori Päivi Onkamo Turun yliopistosta.

(Kuva) Kolumbuksen Amerikan-retken jälkeen Euroopassa roihahti paha kuppaepidemia. Tuoreen tutkimuksen mukaan tauti oli kuitenkin eurooppalaisille tuttu jo ennestään.

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Kasvien muinais-dna kertoo ikivanhasta ruokavaliosta

Monipuolisuus auttoi muinaissuomalaiset ilmastokatastrofin läpi

Levänluhdan muinaiskorut tuovat tuulahduksen Kreikasta

Isonkyrön muinaiset vainajat ovat saamelaista sukua

Kivikauden suomalaiset kokkasivat ensin metsän antimia

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia