Muinaisen käymälän tutkimus paljasti, mitä keskiajan turkulaiset söivät

Jo keskiajan turkulaisten ruokapöytiin katettiin myös ulkomaista eksotiikkaa.

Tämän kertoo Turun yliopiston arkeologien löytämä, vuosina 1450–1520 käytössä ollut käymälä ja vielä sitäkin vanhempi jätetunkio.

Käymälän sisällön perusteella tutkijat ovat kyenneet selvittämään, millaisia ruokia Suomen entisessä pääkaupungissa aikoinaan syötiin.

Yksi kiinnostavimmista löydöksistä oli tutkijoiden mukaan Afrikassa kasvava meleguetapippuri, joka osoitti, että kaupunkilaisilla oli kontakteja myös ulkomaille.

”Tätä ”eksoottista paratiisin jyvää” käytettiin mustapippurin ohella ruoan maustamiseen. Meleguetapippuri on ollut harvinainen Euroopassa, ja Suomessa löytö on ainoa laatuaan”, kertoo kasvihistorian tutkija Mia Lempiäinen-Avci yliopiston tiedotteessa.

Viikunoita ja viinirypäleitä

Hirsistä rakennettu nelisivuinen käymälä paljastui Turun katedraalikoulun alueella vuosina 2014–2015 tehdyissä kaivauksissa.

Sen jälkeen sitä ovat tutkineet kasvi-, hyönteis-, sammal- ja siitepöly- kuin luututkimuksen asiantuntijat.

He ovat tunnistaneet paikalta monien viljojen jyviä, marjojen ja hedelmien siemeniä sekä rukiin, ohran ja vehnän siitepölyä.

Käymälään oli päätynyt muun muassa puinen kiulu, joka sisälsi satoja hirssin, ahomansikoiden, variksenmarjojen, hillan, vadelmien, mustikoiden sekä viikunoiden ja viinirypäleiden siemeniä.

”Ruokavaliosta kertovat myös pienet kalan luut, joita käymälästä löytyi erityisen runsaasti. Ne ovat päätyneet käymälään kuljettuaan ensin ihmisten suoliston läpi”, kuvailee eläinluututkija Auli Bläuer.

Ruoanlaiton jäljiltä käymälään on heitetty nautaeläintenkin luita.

Käymälän viereistä piha-aluetta tai pihattoa on käytetty tunkiona noin vuosina 1350–1450. Meleguetapippuri paikannettiin tunkiosta.

Vessapaperina sammalta

Käymälästä kaivettiin esiin myös sammalia. Tutkijoiden mukaan niiden käyttötarkoituksesta ei voida olla täysin varmoja, mutta he olettavat niiden toimittaneen wc-paperin virkaa.

Lisäksi sammalia on voitu hyödyntää sideaineina.

Talousjätteiden mukana käymälään on voinut joutua myös esimerkiksi pakkausmateriaalina ja säilytyksessä käytettyjä sammalia, sanoo Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkija Sanna Huttunen.

Ruokajätteen lisäksi tutkijat tekivät erikoisiakin löytöjä. Sellaisia olivat esimerkiksi kissanpentu, kana ja korpin kallo.

(Kuva Mia Lempiäinen-Avci) Tutkijat Riikka Elo ja Ritva Penttinen Turun katedraalikoulun lattian alta löytyneen puurakenteen äärellä vuonna 2015.


 

Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:

  • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia