Nykylääkkeistä löytyi uusia lupaavia ehdokkaita koronan suitsimiseen – asialla Tampereen yliopiston tutkijat

Tampereen yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet nykylääkkeiden joukosta lisää sellaisia, joista voi olla apua koronataudin torjunnassa.

Erityisen lupaavaksi osoittautui 7-hydroksistaurosporiinin ja bafetinibin yhdistelmä. Ihmissoluilla tehdyissä testeissä lääkeyhdistelmä ehkäisi solujen infektoitumista.

Lääkeaineet tehostivat toistensa vaikutusta. Yhdessä ne torjuivat myös koronan ärhäkkää deltamuunnosta.

”Vaikka rokotuskampanja jatkuu, tarvitaan silti myös tehokkaita, halpoja ja kestäviä täydentäviä hoitoja, jotka ovat maailmanlaajuisesti kaikkien ulottuvilla”, tähdentää tutkimusta johtanut bioinformatiikan professori Dario Greco.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Briefings in Bioinformatics -lehdessä.

Seulonta kanadalaisesta tietokannasta

Ryhmä hyödynsi tutkimuksessaan kanadalaisen Albertan yliopiston tietokantaa, joka sisältää tiedot noin 8 000 lääkkeestä.

Niistä tutkijat seuloivat virtuaalisesti 700 sellaista, joiden he otaksuivat mahdollisesti tepsivän koronavirukseen.

Sen jälkeen he arvioivat valittujen 700 lääkkeen kemiallisia ominaisuuksia, hintaa ja saatavuutta sekä kuljetusten ja varastoinnin helppoutta.

Näin joukosta löytyi 23 lupaavaa syöpä-, mikrobi- ja viruslääkettä. Niiden teho tutkittiin ihmissoluilla.

Tutkijat laativat 23 lääkkeen kemiallisista rakenteista myös rakennesanaston, jota voidaan hyödyntää uusien lääkkeiden suunnittelussa.

Bioinformatiikan ja keminformaatikan yhdistelmällä

Tamperelaiset hyödynsivät tutkimuksessaan neljää toisiaan täydentävää bioinformatiikan menetelmää.

He muun muassa vertasivat muutoksia solujen ja kudosten geeniekspressiossa ensin uuden koronaviruksen aiheuttamassa infektiossa ja sitten tutkittavien lääkkeiden vaikutuksesta.

Sen jälkeen lääke-ehdokkaat asetettiin paremmuusjärjestykseen sen perusteella, kuinka keskeisessä asemassa lääkkeiden kohdegeenit ovat geeniekspressioverkostoissa.

Lopuksi tutkijat määrittelivät lupaavimmat lääkeaineet niiden kemiallisten sormenjälkien perusteella.

Tutkimus tehtiin Tampereen yliopiston Fhaive-keskuksessa, joka muun muassa kehittää eläinkokeet korvaavia seuraavan sukupolven lääketutkimusmenetelmiä.

Hankkeessa oli mukana myös Helsingin, Aarhusin ja Queenslandin yliopiston sekä unkarilaisen Eotvos Lorand -verkoston tutkijoita.


 

Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:

  • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia