Oikein tehty ilmanvaihto suojelee koronahoitajia

Huolellinen ilmanvaihdon suunnittelu pienentää hoitotilanteissa syntyvää altistumisriskiä ilmavälitteisille infektioille sairaalan eristyshuoneissa.

Tämä käy ilmi suomalais-brittiläisestä tutkimuksesta, jonka toteuttivat Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Leicesterin yliopistollinen sairaala.

Hoitajien ensisijainen keino ehkäistä infektioita ovat erilaiset puettavat suojaimet. Ilmanvaihdolliset ratkaisut kuitenkin täydentävät suojaa ja varmistavat toiminnan turvallisuutta.

Huoneen tuloilma keskeisessä osassa

Tutkimuksen mukaan erityisen tärkeää on tuloilman jaon suunnittelu.

Tuloilman jakotavalla oli huomattava vaikutus potilaan uloshengitysilman leviämiseen ja hoitajan altistumiseen.

Sairaaloiden eristystiloissa on nykyään tavallisesti sekoittava ilmanjako, joka puhaltaa pitkin kattoa.

Kun ilmanjako asennettiin sen sijasta puhaltamaan paikallisesti katosta alaspäin, hoitajan altistus väheni kolmasosaan aiemmasta.

Hoitaja on erityisen suuressa riskissä nojatessaan potilaan ylle hoitotilanteessa. Tällöin altistuminen oli tyypillisesti kuusi kertaa suurempaa kuin kauempana potilaasta.

Merkitystä myös poistoilman suunnittelulla

Myös ilmanpoiston sijainti vaikuttaa hoitajan altistumiseen.

Tutkimuksessa havaittiin, että tehokkaimmin poisto toimii sijoitettuna seinälle potilassängyn taakse tai valaisinpaneeliin sängyn yläpuolelle.

”Eristystiloissa pitäisi huolehtia, että ilma sekoittuu tehokkaasti potilaan läheisyydessä”, painottaa erikoistutkija Petri Kalliomäki Turun ammattikorkeakoulusta.

”Ilmanjako pitää kuitenkin toteuttaa niin, ettei ilman liike aiheuta vetoa tai lämpöviihtyvyyden kannalta epäsuotuisia olosuhteita.”

Hengittävät lämpönuket ilmanvaihtolaboratoriossa

Tutkimusta varten ammattikorkeakoulun ilmanvaihtolaboratorioon rakennettiin sairaalan eristyshuone, jossa hoitajaa ja potilasta esittivät hengittävät lämpönuket.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin merkkikaasumittauksia, joilla simuloitiin ilmavälitteisten infektioiden leviämistä.

Neljä vuotta sitten käynnistyneen Airborne-hankkeen kimmokkeina olivat 2000-luvun alun sars-, lintuinfluenssa- ja mers-epidemiat.

Vaaralliset epidemiat synnyttivät tutkijoissa halun selvittää sairaaloiden ilmanvaihdon merkitystä ilmavälitteisesti tarttuvien tautien leviämisessä.

Vuoden 2019 lopulla puhjennut koronaviruspandemia teki tutkimuksesta sattumalta vielä ajankohtaisemman. Hankkeen loppuraportin voi lukea täältä.

Lue myös: Tehostettu ilmanvaihto voi ehkäistä koronatartuntoja

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia