Oikeuskemistit hoitivat leiviskänsä sota-aikanakin

Viime sodat eivät pysäyttäneet Valtion oikeuskemiallisen laboratorion toimintaa. Kuolemansyitä selvitettiin ja tutkimusta tehtiin, vaikka poikkeusolot hankaloittivat työtä.

Talvisotaa lukuun ottamatta Valtion oikeuskemiallinen laboratorio säilytti toimintakykynsä vaativissa oloissa reagenssi- ja materiaalipulasta huolimatta.

Selvästi kaikesta on ollut puutetta. Arkistoitujen tutkimustodistusten jäljennösten laadun tasaisesta heikkenemisestä päätellen jopa lausuntoja kirjoitettaessa tarvittavia hiilipapereita on jouduttu kierrättämään liiankin kauan, ja vasta vuonna 1946 laboratorio on saanut uusia.

Myös lääkärit joutuivat työskentelemään poikkeavissa oloissa. Helsingin yliopiston jo eläkkeelle päässyt professori Ernst Ehrnrooth joutui palaamaan hoitamaan entistä virkaansa seuraajansa professori Oiva Elon kuoltua vuonna 1942 vain muutama kuukausi virkaa hoidettuaan.

Samoin Uudenkaupungin eläkkeellä ollut piirilääkäri Petter R. Ljunggren joutui pitkään jatkamaan avauksia Turussa ja kirjoitti lähetteisiinsä ammatikseen entinen piirilääkäri.

Ruumiinavauksia suoritti kaikkiaan 121 lääkäriä, joista 13 oli naisia. Naislääkäreistä kolme oli myös lottajohtajia, ja Aino Yliruokanen joutui toimimaan sotatoimialueella sotilashallinnon määräämänä Äänislinnan kaupunginlääkärinä. Lisäksi sotilasavauksia suoritti 26 sotilaslääkäriä.

Yllättävän kuoleman syyn tutkinta ulottui myös kahteen venäläiseen sotavankiin, joissa kummassakaan vainajassa ei todettu myrkkyjä. Kuolemansyyn tutkinnasta vastasi näissä tapauksissa siviililääkäri.

Näin kertoo Helsingin yliopiston oikeuskemian emeritusprofessori Erkki Vuori (s. 1943), joka on tutkinut sodanaikaisten kollegojensa työsarkaa.

Vuoren kolmiosainen kirjoitus aiheesta perustuu Valtion oikeuskemiallisen laboratorion tutkimustodistuksiin ja pöytäkirjoihin vuosilta 1938–1946.

Tarkasteltu jakso jakautuu aikaan ennen sotia, talvisodan, välirauhan, jatkosodan ja Lapin sodan aikoihin sekä sotien jälkeisiin vuosiin.

Sarjan ensimmäinen osa, joka käsittelee kuolemansyyn selvitystä ja oikeuskemiallisia tutkimuksia, julkaistiin Kemia-lehden numerossa 1/2021. Lue koko teksti täältä.

(Kuva Helsingin yliopistomuseo/Yrjö Lintunen) Sotien jälkeen myös oikeuskemia alkoi palata kohti normaalioloja. Kaarina Leppänen uuttamassa orgaanisia myrkkyjä 1950-luvun alussa.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia