Olympiakesä 1952 oli Suomen näytön paikka

Helsingin olympialaiset nostivat pula-ajasta toipuvan Suomen valokeilaan tasan 70 vuotta sitten. Onnistuneet kisat olivat pienelle maalle iso imagovoitto.

Arja-Leena Paavola

Vuoden 1952 Helsingin olympialaiset ovat yhä ylittämätön Suomessa järjestetty urheilutapahtuma. Siihenastisista kisoista mittavimmissa ja kovatasoisimmissa tehtiin muun muassa seitsemän yleisurheilun maailmanennätystä.

Heinäkuun 19. päivänä pidetty avajaistilaisuus keräsi Olympiastadionille huiman yleisömäärän. Tilapäisin lisäkatsomoin varustettu stadion oli täpötäysi, ja historialliseksi ennätykseksi kirjattiin 70 435 katsojaa.

Urheilijoita kilpailuihin osallistui liki 5 000 yhteensä 69 maasta.

Ilmapiiri Suomessa oli raskaan pula-ajan jälkeen toiveikas. Elettiin kuitenkin kylmän sodan aikaa, ja maailmanpoliittinen tilanne oli herkkä. Itäblokin maiden näkökulmasta olympialaiset olivat läntisen maailman porvarilliset kilpailut.

Kisoihin osallistui siitä huolimatta myös vuonna 1922 perustetun Neuvostoliiton joukkue – ensimmäistä kertaa olympiahistoriassa.

”Tämän toteutumiseksi nähtiin etenkin Suomessa paljon vaivaa. Olympia-aatteen henki ilmeni ehkä voimakkaimmin juuri siinä, että kisojen pyörähtäessä käyntiin politiikka jäi taustalle ja urheilu sai hetkeksi sille kuuluvan huomion”, kuvailee museolehtori Jonna Kokkola Urheilumuseosta.

Toiveista huolimatta Helsingin kisoja ei kuitenkaan televisioitu, ei edes Yhdysvaltoihin.

”Sen sijaan Yleisradio lähetti Pekka Tiilikaisen selostamat avajaiset suorana radiossa.”

Ohjelmatallenne on kuunneltavissa Ylen Elävässä arkistossa.

Legendat sytyttivät olympiatulen

Olympialaisten aikaan vallitsi tyypillinen suomalainen kesäsää. Avajaisseremonia vietettiin koleassa sateessa, mutta seuraavina päivinä oli pilvipoutaa ja aurinkoistakin.

Olympiatuli oli kuljetettu pohjan perille Kreikasta. Pallastunturilla siihen oli 6. heinäkuuta yhdistetty Lapin liekki.

Suunnitelmana oli ollut sytyttää tuli peilin avulla keskiyön auringon säteistä, mutta yö oli harmillisesti pilvinen. Näin piti turvautua nestekaasuun.

Soihtuviesti kulki Helsinkiin halki maan yli 1 200 viestinviejän voimin, ja sitä pääsivät kantamaan ensi kertaa myös naiset. Se, kuka toisi soihdun stadionille, pidettiin tarkoin salassa.

Avajaisissa yleisö kohahti nähdessään, että kunnian oli saanut Paavo Nurmi, yhdeksän olympialaista kultamitalia voittanut juoksijalegenda. Hän sytytti roihuun kentän tasolla seisseen tulimaljan.

Stadionin tornin huipulla sijainneeseen kattilaan liekin vei toinen juoksuratojen olympiasankari Hannes Kolehmainen.

Kun olympialippu nostettiin salkoon, Helsingin taivaalle päästettiin lentoon runsaat 3 000 kyyhkystä.

Olympialaiset Helsingissä oli suurtapahtuma, joka vaikutti moneen muuhunkin kuin urheilumaailmaan.

Lue numerossa 4/2022 julkaistusta jutusta, kuinka kisoihin liittyvät Coca-Cola, Linnanmäki ja Neuvostoliiton jatkosodassa pommittama oma suurlähetystönsä. Jutusta selviää myös, miksi leipä lensi yli Atlantin.

(Kuva Helsingin kaupunginmuseo) Pitkään odotetut Helsingin olympialaiset olivat koko Suomen tähtihetki. Täpötäyden stadionin takana oikealla näkyy uintiareenana toiminut Uimastadion, joka myös rakennettiin jo vuoden 1940 peruuntuneita olympialaisia varten.


 

Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!

Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia