Optisen spektroskopian jaosto täyttää 30 vuotta

Suomalaisten Kemistien Seuran optisen spektroskopian jaosto täyttää 30 vuotta. Jaoston historiaa kunnioitetaan juhlaseminaarissa ja gaalaillallisella 18. syyskuuta.

Matti Hotokka

Molekyylivärähtelyspektrometria ja siihen liittyvä laskennallinen tutkimus kehittyivät maassamme nopeasti 1980-luvulla muun muassa Juhani Murron ansiosta.

Samaan aikaan FTIR-tekniikan kehitys maailmalla oli huiman nopeaa. Ensimmäinen FTIR-spektrometri tuli markkinoille vuonna 1969, ja jo 1980-luvun alussa oli saatavissa laaja joukko kaupallisia laitteita.

Korkeakouluissa paine FTIR-laitteiden saamiseksi tutkimuskäyttöön oli niin suuri, että päätettiin rakentaa suomalainen huippulaite, jonka suunnittelusta vastasi Jyrki Kauppinen. Sen pohjalta myös kehitettiin suomalainen kannettava kaasunmittauslaite Gasmet-yrityksessä.

Tiedettiin, että uutta laitteistoa ja tutkimustietoa voitaisiin soveltaa myös teollisuuden ongelmien ratkaisuun, kunhan kemistikunnalla olisi tarpeeksi osaamista.

Koulutuksen tarve oli siis ilmeinen. Yliopistoissa opiskelijoille tarjottiin alan opetusta, mutta alalla jo toimivien kemistien kouluttamiseen tarvittiin sopiva organisaatio.

Missiona tiedon levittäminen

Näin sai alkunsa Suomalaisten Kemistien Seuran Optisen spektroskopian jaosto, joka perustettiin vuonna 1989.

Perustava kokous pidettiin 21. helmikuuta Helsingin yliopiston orgaanisen kemian laitoksen kahvilassa Vuorikadulla.

Kokoukseen osallistui 15 henkeä. Jaoston perustavoitteeksi kokous asetti toimimisen valtakunnallisena yhdyssiteenä spektroskopiasta kiinnostuneiden henkilöiden ja yhteisöjen välillä.

Kokous myös valitsi jaostolle hallituksen. Puheenjohtajaksi tuli professori Jyrki Kauppinen Turun yliopistosta ja sihteeriksi filosofian kandidaatti Pekka Savolahti Alkosta. Jäsenrekisterin pitäjäksi valittiin diplomi-insinööri Antero Moilanen VTT:stä.

Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin diplomi-insinööri Gitte Heikonen Teknillisestä korkeakoulusta, apulaisprofessori Matti Hotokka Åbo Akademista, apulaisprofessori Jouko Korppi-Tommola Jyväskylän yliopistosta, dosentti Markku Räsänen Helsingin yliopistosta, filosofian tohtori Kimmo Peltonen Työterveyslaitoksesta, filosofian lisensiaatti Timo Lotta Lääketehdas Orionista ja filosofian lisensiaatti Terttu Ollikainen Kemiran tutkimuskeskuksesta.

Jaoston missioksi tuli vaihtaa ja lisätä tehokkaasti kemistikunnan tietoa uusien molekyylispektroskooppisten menetelmien, kuten IR, Raman, NIR, UV-VIS ja fluoresenssi, tarjoamista mahdollisuuksista.

Jaoston jäsenten odotettiin edustavan kemian alan eri sektoreita, kuten korkeakouluja, teollisuutta, kuntia, valtiota ja kauppaa.

Jäseniksi päätettiin hyväksyä Suomen Kemian Seuran – nykyään Kemian Seurojen – jäsenjärjestöjen jäsenet sekä muut henkilöt, yhteisöt ja yritykset, jotka ovat kiinnostuneita optisen spektroskopian eri osa-alueista.

Jaoston kannattajajäseniksi liittyivät useimmat merkittävät spektrometrien maahantuojat ja myyjät Suomesta ja Ruotsista.

Jaoston tapahtumat ovat vetäneet väkeä jo 30 vuotta. Kuvassa vuoden 2017 Värähtelypäivien yleisöä. Kuva: Matti Hotokka

Vuonna 1999 jaosto juhli kymmenvuotista taivaltaan juhlallisesti Ruokaravintola Fannyssa Hakaniemessä Helsingissä. Lämminhenkinen tilaisuus keräsi yli 30 hengen osanottajajoukon. Jaoston alkuaikojen kantaviin voimiin kuuluva Pekka Savolahti esitti katsauksen jaoston historiaan.

Jaoston 25-vuotista taivalta juhlittiin keväällä 2014 FTIR-symposiumin ja iltapalan merkeissä Helsingissä yliopistomuseo Arppeanumissa ja sen keisarisalissa.

Kannattajajäsenet mukaan hallitukseen

Optisen spektrometrian jaosto järjesti alkuun vuosittain sekä kevät- että syyskokouksen. Vuodesta 2010 siirryttiin kuitenkin yhden vuosikokouksen käytäntöön.

Ensimmäinen syyskokous pidettiin jo vuonna 1989. Alkuaikoina kokoukset järjestettiin usein jonkin kannattajajäsenen tiloissa, ja niissä oli isännän puheenvuoron lisäksi mielenkiintoinen ajankohtainen kokousesitelmä.

Viime aikoina jäsenkokoukset on pidetty useimmiten Tieteiden talossa Helsingissä.

Jaoston hallitus on toiminut aktiivisesti ja pitänyt keskimäärin neljä kokousta vuosittain. Suuri joukko alalla aktiivisesti työskenteleviä henkilöitä on osallistunut hallituksen toimintaan ja uhrannut aikaansa toiminnan organisoimiseen.

Vuonna 2000 päätettiin valita vuosittain kannattajajäsenten edustaja hallitukseen. Edustajan nimittää hallitus neuvoteltuaan kannattajajäsenten kanssa. Vuodesta 2006 hallitukseen on kuulunut myös opiskelijajäsen.

Hallituksen nykyinen puheenjohtaja Jari Pukkila on tehtävässä pisimpään toiminut henkilö. Jaoston pitkäaikaisina tilintarkastajina ovat toimineet Riitta-Maija Osmonen ja Risto Hiukka.

Jaoston ensimmäinen puheenjohtaja Jyrki Kauppinen on sittemmin nimitetty kunniapuheenjohtajaksi. Kansainvälisesti korkealle arvostettu FTIR-menetelmän kehittäjä puhalsi hengen jaoston toimintaan tarttuvalla innostuksellaan.

Toinen harmaa eminenssi, joka pitää ehdottomasti mainita, on Lasse Kalervo. Hän ei ole toiminut jaoston hallituksessa, mutta hän on tukenut ja kannustanut jaoston toimintaa innostuksellaan ja syvällisellä asiantuntemuksellaan. Lasse Kalervon ura värähtelyspektroskopian parissa on pitkä ja ansiokas.

Alan sanaston päivittäjä

Jaostoa perustettaessa sen pääasialliseksi tehtäväksi katsottiin suomalaisten kemistien tutustuttaminen kaikkiin optisen spektroskopian menetelmiin, erityisesti silloin vielä varsin uuteen FTIR-menetelmään.

Nykyään FTIR-laite on tavallinen kemistin työväline, mutta tarve koulutukseen esimerkiksi spektrien tulkinnasta ja näytteen valmistamisesta on edelleen ilmeinen. Osoitus tästä on se, että jaoston lisäksi monet muutkin tahot, kuten Ammattienedistämislaitos, järjestävät tällaisia koulutuksia.

Jaosto on julkaissut painetun monikielisen sanaston optisen spektroskopian alalta. Sanaston toimituskuntaan kuuluivat Matti Hotokka, Lasse Kalervo, Kirsi Kataja ja Markku Räsänen.

Sanasto, johon on kerätty noin 1 200 termiä englannin, suomen, ruotsin, saksan ja venäjän kielellä, ilmestyi lokakuussa 1996.

Sanasto jatkaa nykyään kehittymistään jaoston nettisivuilla osoitteessa www.optinenjaosto.fi. Siinä on tällä hetkellä jo pitkälti yli 2 000 hakutermiä.

Jaoston aloitteesta muodostettiin vuonna 1998 akkreditointitoimikunta FTIR-määritysmenetelmien akkreditointiin. Toimikuntaan kuuluivat Lasse Kalervo, Jari Pukkila, Pekka Savolahti ja Jukka Järvinen. Jaoston suositukset julkaistiin vuonna 2000.

Koulutusseminaarien rinnalle symposiumit

FTIR-spektrometrian koulutustarpeeseen jaosto vastasi alkuaikoina järjestämällä eritasoisia koulutusseminaareja, joiden kohderyhmänä olivat usein myös vasta alalle tulleet.

Tällaisia seminaareja pyrittiin järjestämään ainakin joka toinen vuosi, ja ne olivat erittäin suosittuja.

Nyt tämäntyyppisten koulutusten tarve näyttää hiipuneen, ja koulutustilaisuudetkin ovat siten harvenneet. FTIR-spektrometrien käyttö on arkipäiväistynyt ja työelämä muuttunut hyvin hektiseksi.

Näytteen valmistus ja spektrien tulkinta ovat silti edelleen keskeisiä asioita, joten koulutustilaisuuksien kohderyhmää, sisältöä ja rakennetta kannattaisi ehkä uudistaa.

Tätä nykyä järjestettävistä koulutustapahtumista saa tietoa jaoston nettisivuilta osiosta tapahtumat.

Jaosto ryhtyi heti toimintansa alussa järjestämään myös kunnianhimoisempia tieteellisesti suuntautuneita FTIR-symposiumeja.

Niissä esiintyi kotimaisten yliopistotutkijoiden lisäksi myös ulkomaisia huippuosaajia, kiitos taloudellisesti menestyneiden koulutusseminaarien.

 

Vuoden 2008 FTIR-symposiumissa valittiin vuoden nuoreksi spektroskopistiksi Janne Paaso (vas.). Palkinnon luovutti Jari Pukkila. Kuva: Matti Hotokka

 

Nykyisinä kiireisinä aikoina suomalaiset tutkijat suuntaavat mieluummin kansainvälisille areenoille.

Symposiumeilla on kuitenkin edelleen tehtävä suomalaisen huippututkimuksen esittelemisessä kemistikunnalle. Tällaisten tiedettä popularisoivien tilaisuuksien suunnittelu ja markkinointi vaativat tarkkaa pohtimista.

Markku Räsänen esitelmöi juhlaseminaarissa

Maailman muuttuessa jaoston tulee löytää uusia tapoja missionsa toteuttamiseksi. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi jäsenkirjeet ja aktiivinen verkostoitumisen tukeminen vaikkapa sopivan sosiaalisen median kautta.

Jaosto on osallistunut muutamia kertoja Kemian Päivien ohjelmaan. Nämäkin tilaisuudet ovat olleet suosittuja, mutta noin sadalla osallistujallaan ne eivät kuitenkaan ole koko tapahtuman mittapuulla nousseet suurmenestyksiksi.

Optisen spektrometrian jaoston juhlaseminaari ja gaalaillallinen järjestetään 18. syyskuuta 2019 Helsingin yliopiston Biomedicum 1 -rakennuksessa. Tieteellisen ohjelman jälkeen professori Markku Räsänen pitää juhlaesitelmän. Lisätietoa saa jaoston nettisivuilta.

Kirjoittaja Matti Hotokka on Optisen spektroskopian jaoston jäsen ja Åbo Akademin emeritusprofessori.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia