Otaniemen syväreikä voi kertoa elämästä avaruudessa

Millaiset ovat edellytykset Maan ulkopuoliselle elämälle? Sitä on tutkittu syväreiästä, jota energiayhtiö St1 parhaillaan kairaa Espoon Otaniemessä.

St1 kaavailee paikalle geolämpövoimalaa.

Reikä johtaa useiden kilometrien matkan syväbiosfääriin, jonka mikrobit joutuivat monitieteisen tutkijaryhmän luupin alle.

Tutkijoiden mukaan Maan uumenissa pärjäävät mikrobit voisivat selviytyä myös esimerkiksi Marsin kallioperässä, vaikka olot punaisen planeetan pinnalla ovatkin elämälle liian rajut.

”Voisivat aktivoitua ja alkaa monistua”

Näytteistä uutettiin biomassa, eristettiin dna ja selvitettiin mikrobien perimä, jolloin mikrobit voitiin tunnistaa geenialueen perusteella.

Tutkijat etsivät metanogeenejä, jotka käyttävät ravinnokseen vetyä ja hiilidioksidia ja tuottavat aineenvaihdunnassaan metaania sekä sulfaatin- ja nitraatinpelkistäjiä.

Nitraatin pelkistäjistä eli typen kiertoon liittyvästä geenistöstä he saivatkin viitteitä.

Tämä vahvistaa tutkijoiden mukaan sen, että elämälle on edellytyksiä. Sitä he eivät tiedä, ovatko syvämikrobit aktiivisia vai pitävätkö ne ”hengissä” vain yhtä soluaan.

”Ne voivat kuitenkin aktivoitua ja alkaa monistua, mikäli saavat jostain ravinteita tai syövät viereisen kuolleen mikrobin”, kertoo tutkija Lotta Purkamo Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n sivuilla.

Etsinnän piiriä kannattaa laajentaa

Maan ulkopuolisesta elämästä kiinnostuneet tutkijat etsivät nykyisin lähinnä autotrofisia organismeja. Ne syövät vain hiilidioksidia ja vetyä.

Tuoreessa tutkimuksessa löytyi autotrofisten eliöiden lisäksi myös heterotrofisia eliöitä, joiden ruokavalio on paljon monipuolisempi ja sopeutumiskyky parempi.

Suomalaistutkijoiden mukaan tulevissa avaruustutkimuksissa voitaisiinkin laajentaa etsintöjä.

”Kannattaisi etsiä autotrofisesta metaboliasta syntyneiden aineenvaihduntatuotteiden lisäksi myös laajemmin ja monipuolisemmin mikrobien tuottamia aineita”, Purkamo sanoo.

MDPI-julkaisussa ilmestyneeseen tutkimukseen osallistuivat myös Helsingin yliopisto, St. Andrewsin yliopisto ja VTT.

Tutkijajoukko edusti astrobiologian, geomikrobiologian, geologian, geokemian ja hydrologian osaamista.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia