Päätoimittajalta: Meidän vuoromme kertoa

KOLMASKYMMENES MARRASKUUTA 80 vuotta sitten Neuvostoliiton tykistö avasi tulen Karjalankannaksella. Pian neuvostokoneet kylvivät kuolemaa eri puolella Suomea, myös Helsingissä.

Talvisota oli syttynyt.

MIES- JA ASEVOIMASSA mitattuna vihollisen ylivoima oli musertava.

Hyökkääjällä oli 2 000 kenttätykkiä, 1 500 panssarivaunua ja tuhat lentokonetta, joita vastaan suomalaiset puolustautuivat 485 tykillä, 32 panssarivaunulla ja 114 lentokoneella.

Neuvostoliitto lähti soitellen sotaan – jopa kirjaimellisesti, sillä joukkojen mukana kulki soittokuntia, joiden oli määrä tahdittaa vallatun maan voitonparaatia jo muutaman viikon kuluttua.

Josif Stalin esikuntineen kuitenkin aliarvioi suomalaisten puolustustahdon. Tiedustelu oli epäonnistunut osin siksi, että diktaattori oli teloituttanut parhaat upseerinsa.

Puna-armeijan sotilaat etenivät kohti tuntematonta kahden tulen välissä: jos luoti ei tulisi edestä, se tulisi takaa.

Tappiollisia taisteluita johtaneita ja sotavankeudesta palanneita rangaistiin usein kuolemalla.

Pelolla johtaminen ei tuottanut toivottua tulosta.

SUOMI ONNISTUI hyödyntämään vahvuutensa. Sotaa käytiin isänmaan puolesta omalla maaperällä.

Taistelutahtoa nosti yhteisen vihollisen yhdistämän kansakunnan vahva tuki. Kalliisti hankittu itsenäisyys oli pelastettava.

Pienet resurssit loivat tarpeen ja tilan improvisoinnille. Yksilöiden taidot ja venyminen käänsivät monta täpärää tilannetta suomalaisten voitoksi.

Ankara talvi koitui sekin eduksemme. Joukot olivat harjaantuneet liikkumaan lumisessa metsässä.

Pakkanen puri suomalaisia, mutta kevyesti vaatetetut neuvostoarmeijan täydennysjoukot se jäädytti hengiltä.

SUOMALAISET KEMISTIT mahdollistivat osaltaan talvisodan ihmeen.

Puolustusvoimien kemiallisessa laboratoriossa kehitettiin ja valmistettiin kuumeisesti kolmessa vuorossa räjähteitä ja tarvikkeita etulinjaa ja kaukopartioita varten.

Laboratoriossa improvisoitiin muun muassa panssarimiina, joka syntyi kaliumkloraatista ja öljyseoksesta.

Kemistit ideoivat sytytysnesteitä liekinheittimiä varten ja hioivat vanhan aseen, polttopullon, kuuluisaksi Molotovin cocktailiksi.

Voit lukea kemistien tärkeästä ja pitkälti salatusta työstä toimittaja Kalevi Rantasen artikkelista, jota täydentävät lukijoidemme tarinat.

PUOLUSTUSVOIMIEN PALVELUKSESSA oli sotavuosina 1939–1944 yli 700 000 miestä ja naista, joista yli 90 000 kaatui. Tänään sotiemme veteraaneja on elossa alle 9 000.

On meidän vuoromme kertoa itsenäisyytemme puolustajista.

Lisää tarinoita voit lukea muun muassa Sotaveteraaniliiton sivuilta.

Leena Joutsen

P.S. Onko sinulla kerrottavanasi oma tarina tai perimätietoa sotien ajoilta? Lähetä se osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Julkaisemme tekstejä painetussa lehdessä ja nettisivuillamme.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia