Päätoimittajalta: Sata vuotta Suomen hyväksi

ITSENÄISEN SUOMEN ja Suomalaisten Kemistien Seuran tarinat ovat kietoutuneet toisiinsa jo sadan vuoden ajan.

Ratkaisevan sysäyksen seuran perustavalle kokoukselle 23. huhtikuuta 1919 antoi valtioneuvostolta värikemisti Väinö Viljaselle tullut lausuntopyyntö Suomen lipun väreistä.

Yksitoista perustajajäsentä antoivat kaikki omalla sarallaan huomattavan panoksen suomalaiselle tieteelle ja talouselämälle.

Suomen maineikkaimpiin kemisteihin lukeutuva Gustaf Komppa toimi seuran primus motorina ja ensimmäisenä puheenjohtajana.

Hänen jälkeensä seuraa ovat luotsanneet monet muut kemian huiput, heidän joukossaan A. I. Virtanen.

Kukin vuorollaan on vienyt eteenpäin järjestön johtotavoitteita: kemian tieteen ja teollisuuden edistämistä, alan yhteiskunnallisen merkityksen esilläpitoa ja kemistikunnan yhteisöllisyyden rakentamista.

SOTAVUODET OSUIVAT ankarasti isänmaahan ja kemistikuntaan.

Talvisodan ensimmäisen päivän pommituksissa kuoli kolme seuran perustajajäsentä, kaksi heistä työnsä ääreen pommien osuttua Teknillisen korkeakoulun kemian laitokseen. Rintamalla annettiin monta uhria lisää.

Ne kemistit, jotka eivät taistelleet etulinjassa, palvelivat monin tavoin puolustusvoimia ja sotataloutta.

Seura jatkoi sitkeästi kokouksiaan kemian laitoksessa, kunnes se tuhoutui korjauskelvottomaksi Helsingin suurpommituksessa helmikuussa 1944.

Sota paljasti puutteet maamme omavaraisuudessa. Seuran aloitteesta valtioneuvosto teki vuonna 1944 päätöksen uuden typpitehtaan perustamisesta Ouluun.

Tätä nykyä kemisteillä on iso rooli maamme huoltovarmuuden turvaamisessa.

Rauhan tultua kansakunnan toiveikkuutta viritti A. I. Virtaselle vuonna 1945 myönnetty kemian Nobelin palkinto. Korkeatasoisen tutkimuksen ja vahvan teollisuuden merkitys ymmärrettiin ylintä valtiojohtoa myöten.

Seuran käynnistämä kemistien täydennyskoulutus jatkuu edelleen Kemian Päivien muodossa.

SEURAN SELKÄRANGAN ovat muodostaneet sadan vuoden aikana tuhannet kemistit, jotka ovat antaneet aikaansa ja taitojaan yhteiseen hyvään.

Paikallisyhdistykset ovat aktiivisesti mukana seuran juhlavuoden järjestelyissä eri puolilla Suomea.

Juhlavuoden päätapahtumaa vietettiin loistavissa tunnelmissa 26. huhtikuuta. Emeritusprofessori Markku Leskelä palkittiin seuran arvokkaimmalla kunnianosoituksella, kunniapuheenjohtajuudella.

Neljä aiempaa kunniapuheenjohtajaa ovat Leskelän tavoin suomalaisen kemian huippunimiä: Gustaf Komppa, Niilo J. Toivonen, Artturi I. Virtanen ja Osmo Mäkitie.

Nettisivuillamme kerrotaan lisää juhlapäivän tapahtumista ja huomionosoituksilla palkituista.

Kuvakoosteen ja tulevat tapahtumat voi katsoa seuran juhlasivustolta.

Kerromme Kemia-lehden 12. kesäkuuta ilmestyvässä numerossa lisää Suomalaisten Kemistien Seuran taipaleesta ja katseesta tulevaan.

Kemia-lehti onnittelee lämpimästi elinvoimaista satavuotiasta.

Leena Joutsen

(Kuva: Markku Joutsen)

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia