Pelokkaat tanskandogit auttoivat geenitutkijoita

Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet uuden arkuuteen ja ahdistuneisuuteen liittyvän geenialueen. Löytö tehtiin koirista.

Tulokset vahvistavat oletusta, että pelokkuus ja ahdistuneisuus ovat koirilla perinnöllisiä.

Professori Hannes Lohen ryhmän tutkimus julkaistiin Translational Psychiatry -lehdessä.

Tutkijoiden mukaan geenialueen tarkempi tutkimus voi jatkossa paljastaa uusia pelkoon liittyviä hermostollisia mekanismeja.

Koirien pelokkuus voi olla liiallista

Tutkimushanke käynnistettiin, kun useat tanskandogien omistajat ottivat yhteyttä Lohen ryhmään.

He kertoivat, että koirilla esiintyy häiritsevää pelokkuutta, joka kohdistuu erityisesti vieraisiin ihmisiin.

Koirat pelkäsivät siitä huolimatta, että tanskandoggi kuuluu maailman suurimpien koirarotujen joukkoon.

Hankettaan varten tutkijat keräsivät aineistoa yli 120 tanskandogista.

Koirien omistajat osallistuivat tutkimukseen täyttämällä käyttäytymiskyselyn. Kyselyn avulla koirat pisteytettiin pelon voimakkuuden mukaan.

Geenitutkimus puolestaan osoitti, että pelokkuuteen liittyvä geenialue sijaitsee kromosomissa 11.

Nimenomaista ”pelkogeeniä” tutkijat eivät vielä ole pystyneet paikallistamaan, mutta ehdokkaita heillä jo on.

Yhteys ihmisen ahdistuneisuushäiriöön

Tuoreen tutkimuksen tulokset vahvistavat myös käsitystä, että ihmisen ja koiran ahdistuneisuuden taustalla voi olla yhteisiä tekijöitä.

”Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että koirien ahdistuneisuus ja pelokkuus vastaisivat ihmisten ahdistuneisuushäiriötä”, Hannes Lohi sanoo.

”Koirien pelokkuuden tutkiminen voikin tuoda lisää tietoa myös ihmisten ahdistuneisuushäiriöistä ja auttaa ymmärtämään myös niiden geneettistä taustaa.”

Toinen mahdollinen geeniyhteys liittyy ihmisillä esiintyvään harvinaiseen syndroomaan, johon kuuluu sekä neurologisia oireita että kiihtynyt kasvu lapsuudessa.

Tutkija Riika Sarviahon mukaan tätä pitää tulkita toistaiseksi varovasti, sillä tutkimus on tältä osin vasta alussa.

”Erityisen suurikokoista rotua tutkittaessa on silti mielenkiintoista, että pelokkuuteen nyt liitetyllä geenialueella näyttää olevan sekä neurologinen että kasvuun liittyvä rooli.”

(Kuva Petra Jaakonsaari) Yhteiskuvassa professori Hannes Lohi ja tanskandoggi Reno.


 

MAINOS

Tilaa Kemia-lehti, saat lahjaksi käsidesin!

  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 29 euroa
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
  • Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa
  • Saat lahjaksi innovatiivisen, kotimaisen Nolla-käsidesin. Lue lisää: Käsidesivaahto tehoaa myös koronavirukseen.
  • Kampanja jatkuu 30.6.2020 asti.

Katso lisätiedot ja tartu tarjoukseen.

Tilaamalla lehden tuet kotimaista työtä, tutkimusta ja journalismia.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia