Pienydinreaktorit ovat ”pienen ja ketterän pelipaikka”

Suomessa suunnitellaan pienydinvoimaloita huolehtimaan kaupunkien lämmöntuotannosta. LUT-yliopisto ja VTT uskovat yhteisen hankkeensa olevan maailman kärkijoukossa.

Juha Granath

Tutkija Juhani Hyvärinen tarkastelee lounasvaihtoehtoja Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa.

Ravintolan menu on monipuolinen, mutta kaupungin tunnetuimmat eväät, kananmunalla ja kinkulla täytetyt lihapiirakat Vety ja Atomi ovat pannassa.

”Ne on nimetty 1960-luvulla räjäytettyjen pommien mukaan. Herkkuja saa kyllä torilta, mutta eivät ne oikein sovellu yliopiston ruokalistalle. Ovat sen verran tuhtia tavaraa”, LUT:n ydinvoimatekniikan mallintamisen professorina työskentelevä Hyvärinen nauraa.

Kevytlounaan jälkeen professori haluaa esitellä lisää kevytvaihtoehtoja ja ohjaa vierailijan yliopiston ydinvoimatekniikan laboratorioon.

Matka alkaa menneestä maailmasta. Vastaan tulee suuria, pulleita 1970- ja 1980-luvuilla Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimaloihin suunniteltuja turva- ja koelaitteita sekä suojasäiliöitä.

Perimmäisessä huoneessa aukeaa nykyaika. Hyvärinen näyttää ylpeänä oman tutkimusryhmänsä kehittämää Motel-laitteistoa.

Se on sähköä tuottavan amerikkalaistyyppisen pienydinvoimalaitoksen malli eli SMR (small modular reactor, pieni modulaarinen reaktori).

”Motelin esikuva tuottaa sähköä, mutta soveltuu myös päätavoitteeseemme eli kaukolämmön tuottamiseen. Meillä ei ole täällä koekäytössä ydinpolttoainetta, vaan reaktorin polttoainesauvat lämmitetään sähköllä.”

Hyvärisen johtama 20 hengen tutkijaryhmä on pieni, kun sitä vertaa kovien kilpailijoiden ja ydinvoimavaltioiden USA:n, Venäjän, Ranskan ja Kiinan voimavaroihin.

”Luotamme kolmeen tekijään. Meillä on kokemusta jo 1970-luvulta Loviisan voimalan rakentamisesta sekä hyvät ja terävät ihmiset. Kolmantena tulee tiivis keskusteluyhteys kaikkiin suomalaisiin ydinalan toimijoihin.”

Pienydinvoimaloita suunnitellaan eri puolilla maailmaa, mutta Hyvärisen mielestä ”nyt on pienelle ja ketterälle pelipaikka”.

LUT:n tavoite on kehittää pienydinreaktori 24 ja 120 megawatin haitarilla kaupalliseen käyttöön. Ensimmäinen lämpöä tuottava reaktori voisi käynnistyä jo vuonna 2026.

Numerossa 6/2020 ilmestynyt artikkeli avaa Kemia-lehden uuden juttusarjan Vasaran lista. Lue koko juttu täältä.

Vasaran lista -sarja esittelee VTT:n pääjohtajan Antti Vasaran listaamat viisi toimialaa, jotka voivat nostaa Suomen teknologiamaiden etujoukkoon ja samalla ratkaista aikamme suuria ongelmia.

Listan alat ovat pienydinreaktorit, muovin kemiallinen kierrätys, biotekninen ruuantuotanto, kvanttiteknologia ja materiaalien käytön optimointi.

(Kuva: Teemu Leinonen) Professori Juhani Hyvärinen tarjoaisi LUT-yliopiston kehittämää pienydinreaktoria ensimmäiseksi kunnallisten energiayhtiöiden käyttöön.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia