Pitäkää pyttinne

TARJOILIJA! Tekisin tilaukseni. Ottaisin alkupaloiksi rucolasalaattia.

Ei kun en otakaan. Rucolahan on rikkaruoho ja vain markkinamiesten elintarvikkeeksi brändäämä. Minähän en markkinapellejen narutukseen mene.

Ai että vaihtoehtona olisi avokadosalaatti? Se ei kyllä käy alkuunkaan.

Onko tarjoilija kuullut, kuinka mafia käyttää hyväksi viljelijöitä? Meksikossa avokadoilla kiristetään enemmän rahaa kuin huumekaupalla tehdään. Minä en tue huumeparoneita!

Pelkkää vihreää salaattia? Ei missään nimessä. Salaatti on täynnä nitraatteja. Minua ei nitraateilla myrkytetä.

SIIRRYTÄÄN SUORAAN pääruokaan. Mutta pihviä en sitten huoli.

Lehmät hönkivät metaania ja hiilidioksidia kummastakin päästä. Rutina vain kuuluu laitumelta, kun sonnit tuhoavat ilmastoa päästöillään.

Juu ja lisäksi nautaeläimet litkivät hirveitä määriä vettä. Pohjavesi laskee ja käy niin kuin Kaliforniassa. Maa pettää renkaiden alta. Menisi kyllä jalkojenkin alta, jos amerikkalaiset kävelisivät. Sitä ne eivät kyllä tee vaan istuvat autoissaan ja lihovat.

Kanaa voisin muuten syödä, mutta siinä voi olla salmonellaa. Kanaparkakin on varmaan kitunut lyhyen elämänsä pienessä häkissä. Häkkivempulaan en koske.

Nakkeja? Onko tarjoilija tosissaan? Eikö tarjoilija tiedä, mitä suoleen tungetaan?

Nakki on kamaraa, siis nahkaa! Kengänpohjamateriaalia liuotetaan fosfaatissa, jotta se taipuu kuoren täytteeksi. Minä en laita fosfaattia edes pesukoneeseen, saati sitten änkeä fosfaattipötköjä suuhuni.

VAI PASTA CARBONARAA? Hyvä tavaton, siinä on kananmuna. Raaka kananmuna ei ole pelkkä kolesterolipommi. Se on salmonellapommi. Ja tietysti sekin häkistä peräisin.

Pyttipannussa on sama vika. Pitäkää pyttinne, katsotaan kalaruokia.

Ai mutta kotimaisissa kaloissa on elohopeaa ja mikromuoveja. Rysiin on varmasti kuollut hylkeitä ja Saimaan kalastuksella on viety elinolot norpilta.

Tonnikalaa? Kuulkaas nyt! Tonnikalan pyynnissä on kuollut läjäpäin delfiinejä. Minä en osallistu delfiinien joukkomurhaan.

Heinäsirkkoja? Ei tosiaankaan mitään itikoita. Kerran lenkillä vedin henkeen yhden hyttysen. Kamala kokemus. Vieläkin puistattaa.

JÄLKIRUOKALISTALLA näkyy olevan vaniljajäätelöä. Onko se tehty oikeasta vaniljasta vai sellutehtaan jäteliemestä?

Ette tiedä? Sitten en tilaa. Jätelientä en niele.

Calvadosomenat voisivat mennä. Mutta onko niissä käytetty kassiakanelia vai ceyloninkanelia? Vai ette sitäkään tiedä!

Yritättekö päästää minut päiviltä kumariinilla? Minun maksaani ei väärällä kanelilla tuhota. Taitaa se calvadoskin olla syöpävaarallista ainetta.

Täytyy sitten tyytyä pelkkään kahviin. Vai onko siinä kafestolia? Ette tiedä! Unohtakaa sumppinne.

Otan hiilihapotonta mineraalivettä. Siis jos se on lasipullossa ja ilman muovikorkkia. Mikromuovilitkua en juo.

TARJOILIJA! Tuokaa lasku. Mutta vain, jos se on happovapaata paperia eikä musteessa ole polykloorattuja bifenyyleitä.

Hei kyyppari, heti irti kauluksestani! Osaan kyllä ulos ilman tuuppimistakin. Auts, varo noita portaita….

Keemikko
Tiedostavasti mikromuovitettu

Kirjoittaja on Kemia-lehden pakinoitsija, joka väittää katsovansa maailmaa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Kemia-lehdessä 5/2018.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia