Sairaalabakteeria taltutetaan entsyymien avulla

Kuinka tuhota hankalat stafylokokkibakteerit entsyymien avulla? Asiaa selvittää Jyväskylän yliopiston professorin Perttu Permin tutkimusryhmä, jonka työlle on tilausta.

Staphyloccus aureus -bakteerien eli niin kutsuttujen sairaalabakteerien vastustuskyky antibiooteille kasvaa huimaa vauhtia.

Ärhäkät mrsa-bakteerikannat voivat olla yhtä aikaa resistenttejä monille eri antibioottiluokille, myös viimeisen linjan lääkkeille.

Permin vetämä ryhmä paneutuu entsyymeihin, jotka tappavat Staphyloccus aureuksen katkaisemalla glysiinien välisiä sidoksia bakteerin soluseinän peptidoglykaanissa.

Entsyymit ovat professorin mukaan sidosspesifisyytensä ja lyyttisen tehonsa ansiosta houkutteleva lääkekehityksen kohde.

Työssään ryhmä hyödyntää useita biofysikaalisia menetelmiä ja edistyneitä bakteorologian tekniikoita.

”Tutkimme peptidaasien säätelytapoja sekä entsyymien ja peptidoglykaanin välisiä vuorovaikutuksia atomitasolla”, kertoo yliopiston nanotiedekeskuksessa työskentelevä Permi.

Metallisia nanorakenteita massatuotantona

Perttu Permi sai tänä vuonna liki 700 000 euron apurahan tutkimustaan varten Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.

Kaikkiaan säätiö myönsi avustuksia jyväskyläläisten nanotutkijoiden työhön lähes kaksi miljoonaa euroa.

Apulaisprofessori Jussi Toppari sai yhdessä Aalto-yliopiston apulaisprofessorin Anton Kuzykin kanssa noin 560 000 euron rahoituksen tutkimukseen, jossa kehitetään toiminnallisia optisia nanorakenteita dna-molekyylin avulla.

Plasmonisia metallisia nanorakenteita käytetään laajalti fotoniikassa, mutta rakenteiden valmistus on nykykeinoin vaikeaa.

Topparin mukaan apu löytyy dna-molekyylin tarkasta itsejärjestyvyydestä. Sen ansiosta voidaan saada aikaan mullistavia valmistusmenetelmiä.

”Ne mahdollistavat metallisten nanorakenteiden massatuotannon ja sitä kautta uudenlaiset optiset laitteet”, Toppari sanoo.

Proteeseille yhteys hermostoon

Professori Mika Petterssonin ryhmä sai 450 000 euron rahoituksen tutkimukseen, jossa kehitetään grafeeniin perustuvaa joustavaa rajapintaa hermojen ja koneiden väliseen kommunikaatioon.

Projektissa hyödynnetään uuden kaksiulotteisen materiaalin erityisiä ominaisuuksia.

Monitieteisen tutkimushankkeen pitkän ajan tähtäin on rakentaa teknologia neuroprostetiikkaan eli ääreishermoston kanssa yhteydessä oleviin proteeseihin.

”Lopullisena tavoitteena on, että tutkimus hyödyntää esimerkiksi onnettomuuksissa raajansa menettäneitä, proteesia tarvitsevia ihmisiä”, Pettersson kertoo.

(Kuva: Jyväskylän yliopisto) Professori Perttu Permi työssään Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen NMR-spektroskopian laboratoriossa.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia