Sankarista voi tulla konna

AMERIKKALAINEN Thomas Midgley Jr. (1889–1944) oli ihminen, joka kykeni sekä näkemään että tekemään suuria asioita.

Hän tuli myös osoittaneeksi, etteivät elämäntyön jäljet aina ole sellaisia kuin niiden jättäjä on tarkoittanut ja toivonut.

Midgley oli siinä mielessä onnekas, että hänen oivallustensa arvo nähtiin jo hänen elinaikanaan. Hänelle myönnettiin toistasataa patenttia sekä monia palkintoja ja kunnianosoituksia.

Ironista on, että innovatiivisen sankarin viitta sittemmin tahrautui keksinnöistä paljastuneilla haitoilla.

Midgley opiskeli kemiaa ja konetekniikkaa ja pääsi töihin autoyhtiö General Motorsiin.

Vuonna 1921 hän keksi, että polttomoottorien nakutus saadaan poistettua, kun bensiiniin lisätään hieman lyijyä. Tarkoitusta varten kehitettiin orgaaninen lyijy-yhdiste, tetraetyylilyijy.

Lyijyn myrkyllisyys oli 1920-luvulla tiedossa. Uutuusainetta käytettiin silti jopa elintarvikepakkauksissa ja vesisäiliöiden saumojen tiivistämisessä.

Aine oli sekä teknisesti että taloudellisesti verratonta – tai niin luultiin.

IHMEAINEEN TEKIJÖILLÄ alkoi pian näkyä lyijymyrkytyksen oireita. Tuotantolinjoilla sairastui ja kuoli niin monta työntekijää, että huhut levisivät vääjäämättä.

Niitä koetettiin peitellä vaihtoehtoisilla totuuksilla, joiden levityksestä huolehti Ethyl Corporation. General Motors, Du Pont ja Standard Oil olivat perustaneet yhtiön tetraetyylilyijyn valmistusta varten.

Ethyl Corporation painosti uutuuden arvostelijoita ja järjesti näytöksiä todistaakseen kemikaalin harmittomuuden.

Thomas Midgley itse kertoi lehdistölle työnantajansa erinomaisuudesta työturvallisuusasioissa ja valeli samalla lyijyetyyliä käsilleen. Hän piti sillä täytettyä mukia nenänsä alla ja väitti, että voisi tehdä niin vaikka joka päivä.

Tosiasiassa kemisti tiesi jo aineen haitat. Hän vetäytyikin pian Floridaan ”puhdistamaan keuhkojaan”.

THOMAS MIDGLEYN toinen suuri ponnistus oli löytää jäähdytyksessä käytettyjen kaasujen tilalle turvallisempi vaihtoehto.

Taustalla lienee vaikuttanut clevelandilaisessa sairaalassa vuonna 1929 tapahtunut jäähdytysaineen vuoto. Onnettomuudessa menehtyi yli sata ihmistä.

Midgley ymmärsi, että tarvittiin vakaa, palamaton ja ruostuttamaton jäähdytykseen soveltuva kaasu, joka lisäksi olisi hengitettynä vaaratonta.

Sellaista etsiessään hän tuli keksineeksi CFC-yhdisteet.

CFC – jolle keksittiin raflaavampi kauppanimi freoni – valtasi tuhannet sovellukset. Sitä käytettiin niin jäähdytys- ja ilmastointilaitteissa kuin ponneaineena aerosolipurkeissa.

Puoli vuosisataa myöhemmin tajuttiin, että CFC-yhdisteet tuhoavat otsonikerrosta, joka suojaa maapalloa liialliselta ultraviolettisäteilyltä.

HYVÄÄ TARKOITTANUT kemisti keksi kaksi erittäin vahingollista asiaa. Molemmat on nyttemmin kielletty, mutta vahinkojen korjaaminen jatkuu kauas tulevaisuuteen.

Globaali kielto ei sitä paitsi takaa, ettei haitallisia aineita edelleen jossain valmistettaisi. Halpa hinta ja suuret voitot ovat vahvoja pontimia inhimillisessä toiminnassa.

Midgley ei ehtinyt nähdä CFC-yhdisteiden joutumista kaikkien aikojen haitallisimpien keksintöjen listalle. Myös lyijyä lisättiin polttoaineisiin vielä pitkään hänen jo poistuttuaan.

Lyijybensiini saattoi olla osasyynä myös innovaattorin kuolemaan. Tämä kärsi kauan myrkytysoireista, kunnes menetti liikuntakykynsä lähes kokonaan.

Keksijä ja insinööri oli keksijä ja insinööri loppuun asti. Midgley suunnitteli laitteen, jonka avulla hän pääsisi kohottautumaan vuoteesta. Jokin ideassa ei toiminut, vaan mies kuristui apuvälineensä sotkeutuneisiin naruihin.

Juhani Nieminen
Kirjoittaja on filosofian tohtori, joka työskenteli ennen eläkkeelle siirtymistään teollisuuden viennin ja koulutuksen johto- ja kehittämistehtävissä, viimeksi Lahden ammattikorkeakoulussa.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia