Sieni tekee puujätteestä ekologista bioetanolia

Suomen luonnossa kasvava lahottajasieni rusorypykkä (Phlebia radiata) muuntaa erilaiset jätemateriaalit bioetanoliksi tehokkaasti ja ympäristöä säästäen.

Asia selviää Helsingin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jonka tulokset saattavat merkitä uutta askelta bioetanolituotannossa.

Valmistusprosessi perustuu sienen kykyyn lahottaa puuta hapettomissa oloissa ja tuottaa samanaikaisesti etanolia.

”Rusorypykkä on meillä suhteellisen yleinen, mutta saman lajin eri kantojen välillä on isoja eroja”, kertoo tutkija Hans Mattila, jonka väitöskirja aiheesta tarkastetaan 23. lokakuuta.

”Metsissä voi hyvinkin piillä vielä parempia lajeja ja yksilöitä kuin ne, joita me olemme käyttäneet.”

Lahottaa oljen, sahanpurun ja likaiset kierrätysjätteet

Tutkimus on joka tapauksessa jo osoittanut, että sieni kykenee lahottamaan muun muassa olkea, eri puulajeista peräisin olevaa sahanpurua ja runsaasti epäpuhtauksia sisältävää kierrätettyä puujätettä.

”Etanolin tuotanto oli erityisen suurta, kun rusorypykälle tarjoiltiin pahvia ja kierrätettyä pahvia”, Mattila kuvailee.

Valmistusolosuhteetkaan eivät vaadi ihmeitä.

Materiaalin esikäsittelyä esimerkiksi liuottimella, hapolla tai paineistetulla höyryllä ei tarvita. Ei myöskään ulkopuolista lämmitystä, jäähdytystä tai sekoitusta.

Riittää, että sieni suljetaan yhdessä puumateriaalin ja ravintoliuoksen kanssa ilmatiiviiseen astiaan. Lämpötilaksi sopii huoneenlämpö.

Katso kaaviokuva suurempana täältä

Itse sientä voidaan kasvattaa laboratorio-oloissa lähes loputtomasti, joten sitä on saatavissa helposti.

Paljon potentiaalia

Yksinkertaisella, edullisella tekniikalla on Mattilan mukaan paljon potentiaalia.

”Menetelmää voitaisiin käyttää bioetanolin tuotantoon hajautetusti puuperäisen jätteen syntypaikalla, kuten maatiloilla, ja jopa sähköverkon ulottumattomissa”, hän sanoo.

”Rusorypykän käyttö bioetanolituotannossa lisäisi joustavuutta ja voisi myös olla ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto.”

Vielä parantamisen varaa

Hiottavaakin uudessa tuotantoprosessissa on. Se on esimerkiksi hitaampi kuin jo käytössä olevat kaupalliset ratkaisut.

”Prosessi vie useita päiviä tai jopa viikkoja. Tarkka aika riippuu lähtöaineesta eli siitä, minkä tyyppistä puujätettä käytetään”, Mattila sanoo.

Myös etanolipitoisuudessa on parantamisen varaa. Uutuuden vertaaminen kilpailijoihin on tosin hankalaa.

”Ensinnäkin vastaavia, puuta lähtöaineena käyttäviä sovelluksia on vain muutama koko maailmassa. Toiseksi näiden prosessien etanolipitoisuudet ovat liikesalaisuuksia.”

Mattilan valistuneen arvauksen mukaan pitoisuudet liikkuvat ”haarukassa 30–60 grammaa litraa kohden”.

”Meidän prosessimme tuottaa etanolia parhaimmillaan noin 30 grammaa litraa kohti.”

Prosessi tuottaa monia arvokkaita yhdisteitä

Tutkijoilla on vielä tehtävää ennen kuin keksintöä päästään viemään käytäntöön. Esimerkiksi parhaat kasvatusolot ja kasvatusmateriaalit ovat vielä arvoitus.

Parhaillaan on luupin alla myös se, mitä muuta rusorypykkä kykenee etanolin ohella tuottamaan.

”Puun lahotuksen yhteydessä syntyy useita luonnonyhdisteitä, joilla koko prosessiin voidaan saada kaupallista lisäpotentiaalia. Pyrimme tunnistamaan näitä yhdisteitä ja selvittämään niiden biologista arvoa.”

Päivi Ikonen

(Pääkuva) Rusorypykkä on vaatimattoman näköinen lahottajasieni, joka voi kuitenkin saada aikaan bioetanolituotannon mullistuksen.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia