Silmänpohjan kuvausmenetelmä toi uutta tietoa mikrosellusta

Mikroselluloosa-vesisuspensioiden virtausominaisuuksista on saatu uutta tietoa. Ne tuotti tutkimuksessaan Sanna Haavisto, jonka väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 9. elokuuta.

Mielenkiintoisinta on Haaviston mukaan se, että virtausilmiöt paljastuivat rajakerrossidonnaisiksi.

Mikrosellun prosessoinnin kannalta tärkeät virtausilmiöt tapahtuvat siis rajakerroksessa, mutta sitä ei useimmilla tekniikoilla kyetä mittaamaan.

”Perinteisesti käytetyt mittausmenetelmät saattavat antaa jopa harhaanjohtavaa informaatiota”, Haavisto kertoo.

Haavisto onnistui tehtävässä, koska hän kehitti mikrosellun tutkimiseen oman keinonsa. Jyväskyläläistutkija sovelsi uudella tavalla optista koherenssitomografiaa, kuvantamismenetelmää, jota hyödynnetään myös silmänpohjakuvauksissa.

Optinen koherenssitomografia soveltuu erinomaisesti mikrosellujen virtausominaisuuksien tutkimiseen myös olosuhteissa, jotka vastaavat teollista prosessointia.

Mikrosellusta syntyy tekstiilejä ja paljon muuta

Mikrosellua valmistetaan jauhamalla selluloosakuituja hienojakoiseksi materiaaliksi. Jos kuidut jauhetaan vieläkin hienommiksi, tuloksena on nanosellua.

Erilaisilla prosessointitekniikoilla mikro- ja nanosellusta voidaan tehdä sekä hyvin kovia että taipuisia, läpinäkyviä ja kuultavia materiaaleja.

Sanna Haavisto on vuodesta 2015 työskennellyt kuituteknologiayhtiö Spinnovassa, joka on kehittänyt tekstiilialaa mullistavan innovaation, suoraan puusta kehrättävän langan. Prosessissa ei tarvita liuottimia eikä muitakaan haitallisia kemikaaleja.

Tätä ennen Haavisto oli työssä VTT:ssä, jonka tutkimuksesta Spinnova aikoinaan ponnisti ja jossa väitöskirjan kokeellinen työ on tehty.

Haaviston rakentamaa mittausmenetelmää voidaan jatkossa hyödyntää mikrosellujen ja mikrosellua sisältävien tekstiilikuitujen materiaalikehityksessä. Menetelmä sopii monenlaisten muidenkin materiaalien tutkimiseen.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia