Sininen valo voi annostella lääkkeen h-hetkellä

Kuinka hyödyntää valoa niin, että se vapauttaisi lisää lääkeainetta elimistöön juuri oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan?

Asiaa tutkii Helsingin ja Tampereen yliopistoissa työskentelevä professori Timo Laaksonen, joka on saanut työhönsä noin kahden miljoonan rahoituksen Euroopan tutkimusneuvostolta ERC:ltä.

Tutkimuksen farmaseuttinen osuus tapahtuu Helsingissä ja valokemiallinen Tampereella.

Helsingin yliopiston osuus ERC-rahoituksesta on 60 prosenttia ja Tampereen yliopiston 40 prosenttia.

Vanha keksintö uuteen kuosiin

Nanolääkkeiden valoaktivointi ei sinänsä ole uusi keksintö. Punaisen valon avulla saadaan esimerkiksi sulamaan lääkeainetta kantavan liposomin kalvo, jolloin aine pääsee purkautumaan ulos.

Laaksonen paneutuu kuitenkin siniseen valoon, jonka käyttö tarjoaisi punaista valoa laajemman työkalupakin.

”Sininen tai ultravioletti valo sisältää paljon energiaa. Sen teho riittää esimerkiksi rikkomaan tietyn tyyppisessä lääkeaineen kantajassa olevia kemiallisia sidoksia ja irrottamaan kantajan pinnalle sidotut lääkeainemolekyylit”, professori kertoo.

Haasteena valon nihkeä eteneminen

Uv-valon käytön haasteena on, että se etenee parhaimmillaankin kudoksessa vain vajaan sadan mikrometrin matkan. Tämä tarkoittaa keskimääräisen hiuksen paksuutta.

Punainen valo kulkee paljon pitemmän matkan.

Toinen ongelma on, että ultraviolettivalo voi aiheuttaa vaurioita elimistössä. Punainen valo on selvästi turvallisempi vaihtoehto.

Timo Laaksonen perehtyy tutkimuksessaan nyt siihen, kuinka sininen valo saataisiin vietyä turvallisesti paikkaan, jossa lääkkeen tulisi vapautua.

Vaihtoehtoja on kaksi: joko fotonien paikallinen virittäminen korkeammalle energiatasolle elimistön sisällä tai erilaisten valolla aktivoitavien lääkeimplanttien käyttäminen.

Valoaktivoinnin avulla voisi olla mahdollista vapauttaa lääkettä juuri silloin, kun uudelle annokselle on tarve.

”Tämä tarkoittaisi vaikka tiettyä aikaa joka aamu, tai niin, että vapautusnopeus säädetään jatkuvasti potilaalle sopivalle tasolle”, Laaksonen kuvailee.

Kuva: Helsingin yliopisto

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia