Sopiva suolistomikrobisto parantaa urheilijan suorituskykyä

Kestävyysurheilijoiden suolistosta on löytynyt suorituskykyä parantavia mikrobikantoja. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa on kertynyt näyttöä myös siitä, että liikunta saa suolistossa aikaan terveyttä edistäviä muutoksia.

Mikrobien ja terveyden yhteyttä ovat selvittäneet liikuntalääketieteilijä, akatemiatutkija Satu Pekkala ja eläinfysiologi-toksikologi, tutkijatohtori Sanna Lensu.

Kaksikon mukaan liikunta sekä monipuolistaa suolistomikrobistoa että lisää urheilijoiden suoliston suotuisia mikrobeja.

”Huippu-urheilijoilla oli yhdessä tutkimuksessa enemmän terveyttä edistäviä Akkermansia-bakteereja. Sen lisäksi kestävyysliikunnan on näytetty lisäävän Akkermansian sekä terveyttä edistävän fekalibakteerin määrää”, Satu Pekkala kertoo yliopiston tiedotteessa.

Tutkimuksissa on myös todettu, että Veillonella-bakteerit lisääntyivät maratoonarien suolistossa suorituksen jälkeen. Bakteerit pilkkovat urheilusuorituksen aikana syntyvää laktaattia ja kohentavat näin juoksijan suorituskykyä.

Aiheesta on pian luvassa lisää tietoa.

”Olemme tutkineet 27 maajoukkuetason urheilijaa sekä verrokkiryhmää. Havaitsimme mielenkiintoisia eroja mikrobisuvuissa, jotka olivat edelleen yhteydessä terveyttä edistäviin veriarvoihin.”

Ulostesiirto vaikuttaa rottien käyttäytymiseen

Yksi osoitus liikunnan ja suolistomikrobien yhteydestä ovat rotilla tehdyt kokeet.

Jyrsijät oli jalostettu joko hyviksi tai huonoiksi juoksijoiksi. Hyvät juoksijat ovat metabolisesti terveempiä kuin huonot.

”Ulostesiirto eli koko suolistomikrobiston siirtäminen hyviltä huonoille juoksijoille sai huonot juoksijat juoksemaan vapaaehtoisesti enemmän”, Sanna Lensu kertoo.

Yhden siirteen vaikutus tosin kesti vain lyhyen aikaa, mutta asian tutkimista jatketaan, ja siitä on odotettavissa lisätietoa.

Entä mitä rottien aivoissa tapahtuu, kun ne ovat saaneet juosta ja niille on tehty ulostesiirto? Tätä on tutkittu kudosnäytteiden avulla ja käyttäytymiskokeilla.

”Näyttäisi, että vapaaehtoisen liikkumisen lisäksi ulostesiirto vaikuttaa myös käyttäytymiseen, ja odotamme mielenkiinnolla lopullisten mikrobi- ja aivoanalyysien tuloksia”, Lensu sanoo.

Kuntoilijoiden ja urheilijoiden suorituskyvystä keskustellaan Jyväskylän yliopiston tiedeillassa 5. huhtikuuta. Mukana on myös Sanna Lensu. Tiedeiltaa voi seurata sekä paikalla että verkosta.

(Kuva Jyväskylän yliopisto) Jyväskylän yliopiston liikuntalaboratoriossa voidaan tutkia muun muassa suolistomikrobien dna:ta pcr-menetelmällä. Kuvassa Erasmus-vaihtoon saapunut Claudia Mescolini (edessä), Sanna Lensu ja Satu Pekkala.

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Suolistomikrobit ennustavat kakkostyypin diabeteksen puhkeamista

AIV-palkittu Pentti Huovinen: “Syö kuin keräilijä, ja suolisto kiittää”

Etanolia tuottavat suolistomikrobit yhteydessä rasvamaksaan


 

Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!

  • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 66 euroa.
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 44 euroa.
  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 18 euroa.
  • Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia