Suomalaisesta kuusesta kestävää stabilointiainetta

Puun hemiselluloosasta saatavan kuusikumin ominaisuuksia voidaan hienosäätää erilaisten uuttomenetelmien avulla. Asian osoitti väitöstyössään tutkija Mamata Bhattarai Helsingin yliopistosta.

Kuusikumiksi nimitetään ryhmää puun galaktoglukomannaaneja. Kuusikumia voidaan käyttää emulsioiden stabilointiaineena.

Kolmella eri tavalla eristettyä kuusikumia tutkinut Bhattarai havaitsi, että eristysmenetelmä vaikutti huomattavasti kuusikumin liukoisuuteen ja sen toiminnallisuuteen emulsioissa.

Muokatusta kuumavesiuutosta saatava puhdas kuusikumi liukeni veteen parhaiten, mutta toisaalta sen emulsioita vakauttavat ominaisuudet olivat muita heikommat.

Lupaava kotimainen vaihtoehto

Stabilointiaineiden avulla esimerkiksi jogurttiin, salaatinkastikkeeseen ja kosmetiikkatuotteisiin saadaan aikaan tavoiteltu rakenne.

Kuusikumi tarjoaa kestävän, kasvipohjaisen vaihtoehdon stabilointiaineita käyttävälle elintarvike-, kosmetiikka- ja farmasian teollisuudelle.

“Tähän saakka öljyn ja veden muodostamien dispersioiden vakauttamisessa on käytetty pääosin kalliimpia polysakkarideja, jotka ovat tuontitavaraa”, Bhattarai kertoo.

“Niiden tuottamisessa on myös käytetty vähemmän kestävän kehityksen menetelmiä.”

Galaktoglukomannaaneja voidaan hyödyntää myös muun muassa biopohjaisissa kalvoissa, täyteaineina ja biopolttoaineissa joko sellaisenaan tai muokattuina.

Bhattarain väitöskirja Associative behavior of spruce galactoglucomannans in aqueous solutions and emulsions tarkastetaan Helsingin yliopistossa 25.11.2020.

(Kuva Mamata Bhattarai) Puhdistamatonta, kuuman veden avulla uutettua kuusikumia (oikealla), teollisuuden jalostevirrasta saatua kuusikumia (keskellä) ja puhdistettua kuusikumia.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia