Suomalaisteoria uusien revontulien synnystä vankistuu

Suomalaiset tutkijat löysivät vuosi sitten uuden revontuli-ilmiön, jonka he olettavat olevan seurausta ilmakehän aaltokanavaan syntyvistä happimolekyylien tihentymistä.

Tihentymät muodostuvat, kun harvinainen vuoksiaalto taittuu kulkemaan horisontaalisesti ilmakehän yläosissa.

Erikoiset revontulet nimettiin dyyneiksi, koska ne muistuttavat aaltojen rantahiekalle muotoilemaa kuviota.

Dyynien syntyteoria on nyt saanut vahvistusta uudesta tutkimuksesta. Siinä verrattiin revontuliharrastajien Suomessa, Norjassa ja Skotlannissa ilmiöstä ottamia valokuvia ja samanaikaista satelliittidataa.

Harvinainen revontulimuoto ilmestyi taivaalle 20. tammikuuta 2016 ja tallentui tuolloin lukuisiin kuviin.

”Dyynit näkyivät lähes neljä tuntia hyvin laajalla alueella”, kertoo tutkijatohtori Maxime Grandin Helsingin yliopiston johtamasta kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksiköstä.

Dyynimuoto ulottui idästä länteen 1 500 kilometrin ja pohjoisesta etelään 400 kilometrin alueelle.

Tutkijat käyttivät aineistonaan muun muassa skotlantilaisen harrastajan time lapse -elokuvaa. Sen avulla voitiin arvioida, että dyynien etenemisnopeus oli yli 200 metriä sekunnissa.

Uusi tutkimus julkaistiin AGU Advances -lehdessä.

Seuraavaksi vuoksiaallon metsästykseen

Revontulet syntyvät, kun auringon lähettämät varatut elektronit ja muut hiukkaset törmäävät maan ilmakehän happiatomeihin ja typpimolekyyleihin.

Törmäys virittää atomit hetkeksi, ja viritys purkautuu valoenergiana.

Valo taas taittuu poikittaiseksi vuoksiaalloksi, kun kylmät ja lämpimät ilmamassat iskeytyvät sopivasti yhteen.

Tuoreessa tutkimuksessa tehdyt havainnot elektronisateesta ja ilman lämpötilasta vahvistivat aiempia tulkintoja dyynien syntymekanismista.

Dyynien kohdalta löytyi myös aaltokanava, mutta vuoksiaaltoa ei vielä kyetty todentamaan.

”Seuraavaksi metsästämme siis vuoksiaallon mittauksia aaltokanavassa”, Grandin kertoo tiedotteessa.

Uudet revontulet ovat harvinainen löytö. Dyynien tapaus on ensimmäinen kerta maailmassa, kun taivaantulet löydettiin harrastajien havaintojen ja niitä selvittämään ryhtyneiden tutkijoiden yhteistyöllä.

Päivi Ikonen

(Kuva Graeme Whipps) Dyyneissä näkyy tasainen, vihertävä aaltokuvio. Tuore tutkimus vahvistaa tulkintaa, jonka mukaan revontulimuoto syntyy happiatomien tihentymistä ilmakehän aaltokanavassa.

Aiheesta aiemmin: Rytmikkäät revontulet

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia