Suomalaistutkijat: Nivelreumalääke voi tepsiä myös koronaan

Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kuusi lääkeainetta, jotka voivat hillitä koronatautia. Lupaavimmalta vaikuttaa yhdiste, jota nykyään käytetään reuman hoidossa.

Lääke-ehdokkaat löytyivät proteiinitutkimuksissa, joissa tunnistettiin noin 700 viruksen toiminnalle keskeistä proteiinia.

Tutkijat löysivät kaikkiaan 59 lääkeyhdistettä, joilla oli vaikutusta tunnistettuihin proteiineihin. Niistä he valitsivat tarkempiin tutkimuksiin 20.

Näitä yhdisteitä testattiin laboratoriossa sars-cov2-viruksen infektoimilla soluilla. Kuusi yhdistettä esti lupaavasti viruksen monistumista. Voimakkain vaikutus oli metotreksaatilla.

Metotreksaattia käytetään tätä nykyä nivelreuman pitkäaikaishoidossa.

”Metotreksaatin antiviraalinen vaikutus näyttää liittyvän keskeisesti tunnistamiemme isäntäsolun kohdeproteiinien proteiinien välisiin vuorovaikutuksiin”, sanoo tutkimusjohtaja Markku Varjosalo Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista.

Löydöksiä on mahdollista viedä eteenpäin eläinkokeisiin ja kliinisiin eli ihmiskokeisiin. Tutkijoiden mukaan neuvottelut lääkeyritysten kanssa ovat aluillaan.

Tutkijat julkaisivat tuloksensa Molecular Systems Biology -lehdessä.

Koronalääkkeiden kehittäminen hidasta

Koronalääkkeiden kehittämistä hidastaa se, että viruksilla ei ole omaa aineenvaihduntaa. Sen sijaan ne ovat riippuvaisia isäntäeliöstä.

Uuden koronaviruksen aiheuttama infektio muuttaa isäntäsolujen sisäistä ympäristöä huomattavasti, jotta viruksen monistuminen ja leviäminen mahdollistuvat.

”Viruksen monistumiseen vaikuttavien lääkkeiden kehittämiseksi tarvitsemme tietoa siitä, mitkä ihmisen ja viruksen proteiinit ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja miten”, Varjosalo kuvailee Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Virusproteiinien vuorovaikutuksesta tiedetään kuitenkin vasta vähän.

Varjosalon mukaan kattava kuvaus viruksen ja sen isännän proteiinien vuorovaikutusverkostosta auttaa tunnistamaan lupaavia kohdeproteiineja.

”Kohdeproteiinien avulla olemassa olevia lääkkeitä voidaan seuloa ja osoittaa tietyille lääkkeille uusi käyttötarkoitus.”

Modernit tutkimusmenetelmät

Helsinkiläis- ja itäsuomalaistutkijat käyttivät työssään useita moderneja menetelmiä, kuten proteomiikkaa, keminformatiikkaa ja lääkeaineiden tehoseulontaa

Aluksi he kartoittivat virusproteiinien ja ihmisen isäntäsolujen fyysistä, toiminnallista ja lyhytaikaista vuorovaikutusta. Käytännössä se tarkoitti sars-cov2-viruksen kaikkien 29 geenin ja yhdessä isäntäsolun kanssa vaikuttavien tekijöiden tutkimista.

Tässä tutkijat hyödynsivät Varjosalon tutkimusryhmän kehittämää MAC-tag-menetelmää.

Tietokoneavusteisen lääkeainesuunnittelun avulla he seuloivat nykylääkkeistä lääkeaineita, jotka kohdistuvat isäntäproteiineihin ja mahdollisesti säätelevät niiden aktiivisuutta.

Uusien käyttökohteiden tunnistaminen jo käytössä oleville lääkemolekyyleille on huomattavasti nopeampaa kuin kokonaan uuden lääkkeen kehittäminen.


 

Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:

  • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Anna palautetta

Lisää uutisia